Khumblani’s Weblog

Entries from January 2009

Isifundo 5 Ukuphefumulelwa kwabaporofethi

January 30, 2009 · Leave a Comment

    Isifundo 5 Ukuphefumulelwa kwabaporofethi

    (2 Phetro 1 & 2, ULuka 1, 1 KwabaseKorinte 7)

        

    Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: . Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

     

    Isingeniso: Sifundile ezifundweni ezedlulileyo ukuthi ngokuba nguporofethi utshela abanye udaba lukaNkulunkulu. Ukukhulumisana lomuntu esilakho okuphezulu ukwedlula konke kulapho uNkulunkulu aloba imithetho elitshumi ngomunwe wakhe elistsheni. Kwaku ngekho ithuba lokuphambaniseka lapho. Okulandelayo sifunde ukuthi wakhuluma loMosi “ubuso nobusi” (kusitsho ukuthi uMosi wayesenelis ukubona isimo sikaNkulunkulu). Lokhu yikukhulumisana okuphakemeyo sibili. Abanye abaporofethi bathola njani udaba oluvela kuNkulunkulu? Babe sebeyibeka njani lindaba kithi? Kumele sizizwisise njani indaba zalabo abalesipho sesiporofethi? Kasingeneni esifundweni sibone esingakufunda!

     


    I.       Abaporofethi abatshayela umkhumbi

     

    A.      Funda 2 UPhetro 1:16-18. UPhetro utshela abantu ukubana kungani indaba zakhe ngoJesu kumele zikholwe. Unika sizatho bani kulokhu? (UPhetro uthi yena (labanye) babe ngabafakazi.)

     

    1.      UPhetro unika siphi esinye isiqiniselo ngoJesu, ngaphandle kokuba ngumfakazi ngokwenziwa nguJesu? (UNkulunkulu wakhuluma esekela uJesu)

     

    a.      UPhetro ngumporofethi na lapha? (Yebo. Wezwa izwi likaNkulunkulu waphinda amazwi ache.)

    b.      UPhetro uyaphinda kuphela nje amazwi kaNkulunkulu? (Amazwi kaNkulunkulu kangeke abeleqondo kungekho inkambo yakhe njengomuntu lokukhangela kwakhe uJesu. Kubekwa ndawonye ulomzekeliso wokusebenza koporofethi.)

    B.      Funda 2 UPhetro 1:19. Uletha kuphi njalo ubufakazi obusekela uJesu? (Ukuthi abaporofethi bakhuluma ngokuza kukaJesu endulo.)

    1.      Utshoni uPhetro uma esithi amazwi abaporofethi “ayaqinswa?” Amazwi abanye abaporofethi akaqinisekanga na?  (Uthi agcwaliswa ngokuza kukaJesu kubesobala ukuthi aqotho.)

    2.      Nanzelela konke ukukhuluma ngokukhanya: “Ukukhazimula kokukhanya,” “usuku luyeza,” lokuthi “inkanyezi yokusa iphumile.” Kulani lokwenza lesiporofethi lokhu? (Ukuzwisisa kwethu kuyinxenye yomfanekiso wonke. Silabafakazi, silokukhulunywa nguNkulunkulu, silokwenzakalayo okungenalanayo, silesifiso sokuzwisisa esiphathiswa nguMoya Oyingcwele. Zonke lezizinto ziletha “ukukhanya” kokuzwisisa. Siqala ukubona kahle.)

    C.      Funda 2 UPhetro 1:20-21. Kungaba yini okungaveli kusiporofethi? (Ukuzwisisa komporofethi loba intando yakhe.)

    1.      Kutshoni lokhu? Sisanda ukuthi ukuzwisisa komporofethi ngokwakhulunywa nguJesu kudinga ukuzwisisa imisebenzi kaJesu? ( Ukuzwisisa isiporofethi kungadinga lokho. Kodwa akulobayo kakuvelanga emuntwini-avele kuNkulunkulu. Sibona ekwenzakaleni izwi liyeza livela ezulwini abafundi balizwa. Kalizangelivele kibo.)

    2.      Uzuza mfanekiso bani enqondweni ngale indlela yokukhangela umporofethi “ukuthwalwa nguMoya Oyingcwele?” (IBible Knowledge Commentary isitshela ukuthi uLuka usebenzi ibala elitsho umkhumbi othathwa ngumoy. Kugoqela “[abaporofethi] lapho ababe lenxenye; babe ngatshelwa ngesibizelo ababekuloba kumbe beloba bengazi abakwenzayo.”)

    3.      Buyela emuva ukhangele ku 2 Phetro 1:21. Sikhangele lokhu esikesakubona,ibala elithi “ukuvela” liqakatheka kangakanani? (Umsebenzi womporofethi ubambeni lomsebenzi kaNkulunkulu. Ukuvela kodaba, isihloko sendaba, kayisizo zomporofethi. Kodwa zivela kuNkulunkulu. Kodwa umporofethi olokukhulu amele akwenza ngalo loludaba.)

    4.      Ngithanda ukuqathaniswa koku Porofethi lokutshayela umkhumbi. Ngangi ngo tshayela umkhumbi. Amandla lalapho okuya khona umoya atsho yonke into. Kodwa, lokhu kunzima. Kuliqiniso uyenelisa ukutshayela iloba yiphi indlela kungakhethelekile ukuthi umoya uyangaphi. Kodwa umkhumbi wona ulamandla amakhulu, lokugijima okukhulyu ikakhulu uma umtshayeli womkhumbi evumela ukuba umoya ukhokhela indlela umkhumbi ohamba ngayo. Kuyikusebenzelana .  Kungela moya umkhumbi kawuyi ndawo. Kungekho umtshayeli womkhumbi kulo moya kuphela kakusizi.

     

    II.     Umbono uqathaniswa lokufunda uhlolisisa

    A.      Funda uLuka 1:1-4. Ivangeli lika Luka liyinxenye ebalulekileyo ebhayibhelini. Ubona ngathi liphefumulelwe nguMoya Oyingcwele?

    1.      Lokhu okwenzakalayo yinto engajwayelekanga lapho umlobi asitshela ukuthi walilobanjani ibhuku. Wakwenzanjani? (Wafunda okwalotshwa ngabanye. Wakhuluma labofakazi bokuqala. Kukhanya wahlulela abafakazi bona ngokwabo (“izikhonzi zezwi”). Ukuthi wahlolisisa imibhalo wayedinga ukuqiniseka ukuba babeqinisile. Wabeka konke okwalotshwayo ngoku landelana kwakho. Kuzwakala ngani uLuka Ngubambanisi lomthethi wendaba)

    2.      Kungatsho na ukuthi uLuka walandezela lapho okwaloba khona abanye lapho eloba incwadi yakhe? Ngabe wasebenzisa amabala alotshwa ngaphansi kwekhasi?

    a.      Funda uJeremiya 23:30-32. Kungatsho na ukubana uLuka wayeseba amazwi asukakwbanye? (Kabafani loLuka laba abakuJeremiya, kababi sobala ngabakwenzayo. Njalo ivangeli ngokukaLuka kasimanga adinga ukuphakamisa uLuka. ULuka uzama ukuveza ngobu qotho uJesu.)

    B.      Funda uDanyeli 10:4-7.  Ukuthatha ngaphi akulobayo uDanyeli? (Uhlangana lesidalwa esivela ezulwini. Kukhona okwenzakalayo lapha okubambekayo (labo abangakuboniyo bethukile), kodwa uDanyeli ukubiza athi ngumbono.)

    C.      Funda uDanyeli 10:8-11. UDanyeli ubona umfanekiso njekuphela, kumba kukhona akutshelwayo? (Ubona umbono, wesidalwa esikhuluma laye.)

    D.      Funda uDanyeli 10:12.UDanyeli ufana njani loLuka? (Bonke babecabanga ngezindaba ezibalulekileyo zakomoya. Bonke babedinga ukuzwisisa. UDanyeli siyatshelwa wayethandazela ukuzwisisa.)

    1.      Kabafana njani uLuka lo Danyeli ekulobeni kwabo? (UDanyeli ulombono omangalisayo wesikhulumi esinamandla lodumo. Lesisikhulumi sinika udaba kuDanyeli. ULuka kolunye uhlangothi, ulabantu abakhuluma laye.)

    2.      Lokhu kwenza udaba lukaDanyeli luqiniseke ukwedlula oluka Luka?

    a.      Ungathi, “Hatshi,” ukwehlukana ukuchasisa njani? (Kasibuyeleni ekutshayeleni umkhumbi. Ngebe lenkambo ezinzima ekutshayeleni umkhumbi ngaba lezilula njalo. Konke yiku tshayela umkhumbi. UNkulunkulu uthungamela abantu ababizileyo ngendlela ezitshiyeneyo. Mhlawumbe ngodumo olitshiyeneyo njalo. Bonke uLuka loDanyeli bayakhuluma ukuba imbhalo yabo yeza njani. Lokhu kusitshela ukuthi abaporofethi abaqotho bengaba lenkambo ezitshiyeneyo.) 

    III.   Abaporofethi bamanga

    A.      Funda  2 Petro 2:1. Basobala abaporofethi bamanga? (Hatshi ekuqaliseni. Njengabafundisa amanga, baletha imicabango yamanga “ngasese”.)

    1.      Singaba lobufakazi bani ukuthi umporofethi ngoweqiniso kumbe ngowamanga? (Bayamphika na uJesu.)

    2.      Umuntu engaphikisana levangeli lika Luka ethi livela kwabanye abalobi-ukuhlola ivangeli lika Luka okuqotho yikuthi ivangeli lakhe liphakamisa uJesu na? (Yebo. Ukuthi umporofethi ululungisa njani udaba lwakhe kayisiyo indlela yokumhlola.)

     

    B.      Funda 2 Petro 2:2-3. Singabehlulela njani abaporofethi (loba abafundisayo)? (Okukuqala, landela imali. Ubukhali bwenza baqilibezele labo ababalandelayo. Indlela zomporofethi wamanga ziyayangisa njalo ngabo “indlela yeqiniso iyakuhlanjazwa.” Bayaziphakimisa, hatshi uJesu.)

     

    IV.     Iziporofethi ezihlangeneyo

    A.      Funda  1 KwabaseKorinte 7:10-13. Konke lokhu kuseBhayibhelini. Kodwa uPayule uyasitshela ukuthi okunye okulotshiweyo ngokombono wakhe okunye yikulaya kaNkulunkulu. Kulenxenye yeBhayibheli ethembakele ukwedlula ezinye?

    1.      Ngiyamzwisisa uPayule ekukhulumeni okungumthetho kaNkulunkulu lokuthi umbono wakhe ujani, uhlala ekwenza lokhu? Abanye abaporofethi ke, bayakwenza kubesobala ukwahlukanisa lokhu?

    B.      Funda 1 KwabaseKorinte 7:25-26. UPayule usitshela ukuthi uMoya Oyingcwele kuwumphefumulelanga lapha? Uma kunjalo kungani lokhu kuseBhayibhelini?

    1.      Funda njalo ku  2 Petro 1:20. Uma ibhayibheli lingaveli ekucabangeni  komporofethi, uPayule engasitshela njani ukuthi akulobayo ngumbono wakhe(1 KwabaseKorinte 7:25)? UPayule ukhanya ephendula imbuzo ebuzwe libandla. Ngendlela eqondileyo yomporofethi, wenza ufundayo azi lapho uNkulunkulu engamnikanga isambulo esisuka kuye. Kodwa uPayule uthi “wethembakele”-yikho unika isiqiniselo sakomoya amazwini akhe-kungekho umthetho osobala.

    2.      Kusitshelani lokhu ngemibhalo yabaporofethi? (Cabanga ngomcabango wokutshayela umkhumbi. Isiporofethi yekusebenzelana phakathi kukaNkulunkulu labantu. Ukuhlanganela kuka Nkulunkulu labantu kungehlukana-kodwa ebaporofitheni abaqotho umoya ongemuva othungamelayo nguMoya Oyingcwele. Udaba oluza kithi yikuthi kuyadingeka ukuthi sikhangele limibhalo ngokuphelela kwayo ukuze sizwisise intando kaNkulunkulu.)

    C.      Mngane, uzathandaza ukuthi uNkulunkulu uzakunika ukuzwisisa ngesipho sesiporofethi? Uzathandaza ukuthi njengalokhu okulotshwe ku Joweli 2, isipho sokuporofetha sizanikezwa abantu abanengi? Uzaba mamela na abaporofethi olabo?

     

    I.                   Iviki ezayo:Ukuhlolisisa abaporofethi.

Categories: Uncategorized

Isifundo 4 Isipho sesiporofethi lensali kaNkulunkulu

January 27, 2009 · Leave a Comment

    

Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: . Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

 

Isigeniso: Embhalini yebhayibheli, sithola ukuthi uNkulunkulu usebenza labantu abathili ukukhulisa umbuso wakhe. Kulokhe kuliqiniso lokhu na? Kuzabelokhu kuliqiniso  ezinsukwini zokucina umhlaba ungakabhujiswa? Njengoba laba kungabantu abakhulumela uNkulunkulu,kungeke kukhanye engathi isipho sokuporofetha singaba yisipho esibalulilekileyo kuleli qula lensali?  Kasingeneni ebhayibhelini sizwe ukuthi ifundisani kule indaba!

 


I.      Umfazi lDrago

A.      Funda uSambulo 12:1-2 lo 12:5. Into esobal kula amavesi yikuthi lo owesifazana ubeletha uJesu. Ngalo umugca ubona engathi owesifazana umeleni? Kungaba nguMariya lo, umama owabeletha uJesu? Kungaba yisizwe sakwa Israeli, isizwe okwazalwa khona uJesu? Kukhuluma ngebandla lamaKrestu okuzwakala kungubona owandileyo?

 

1.      Uhlupho lungaba yini ngokuthi lumama nguMariya? (USambulo 12:1 kazwakali echaza umuntu.)

2.      Uhlupho ngokuthi libandla lesiKrestu lungabayini?(UJesu nguyye umsunguli webandla lamaKrestu hatshingokukuphendulela lokhu.)

3.      Uhlupho ngalo umama ukuthi unguIsrayeli lungabayini? Inkanyezi ezilitshumi lambili zingabayizizwe zakwaIsrayeli ezilishumi? (Umcabango wokuthi uIsrayeli wabulala uJesu uqine njengowokuthi wazala uJesu. Sinikwa imbali leyonke kuzwakala kunzima ukuthi lumfazi engamela uIsrayeli.)

4.      Kungabanjani uma umfazi emele ukuhlungulwa kumbe ukuhluzwa kwazo zonke lezi zontathu:ikakhulu abantu ababethembakele kuNkulunkulu? Umariya engaba ngomunye wabo? Abanye abakwa Israyeli bengafanela? Abanye abebandla likaKrestu lokuqala bengafanela? (Lokhu kungenisa indaba “yensali” ngaphambilini. UMariya umama kaJesu wayengomunye babantu uNkulunkulu ayelobudlelwano obubalulekileyo labo. Umele abathembakeleyo kuluntu.Inkanyezi ezilishumi lambili zimele abafundi-abanye abavele kwaIsrayeli ababethembakele. Ukwembatha “ilanga” kuveza ubudlelwano uJesu alabo lalabo abathembakeleyo. Ukuma komfazi phezu kwelanga (elikhanyiswa lilanga) kuveza ukuthi abthembakeleyo baveza uJesu ezimpilweni zabo.)

B.      Funda uSambulo 12:3-4 lo 12:7-9. Ngubani udrako? (Ibhayibheli liyasitshela ukuba ngusathani.)

1.      Kutshoni ukuthi “umsila” ka drako waphonswa phansi ne nxe. enye yesithathu yezinkanyezi zomkhathi? (Usathane walalelwa yinxenye yesithathu yezingilosi zasezulwini. Zona kanye nosathane zaphonswa phansi emhlabeni lapho sebenqotshwe empini yasezulwini loNkulunkulu. Baqothwa empini yasezulwini.)

II.     Ukuzingela kuka Drako

A.      Funda uSambulo 12:4-6. Icebo likasathane ngoJesu laliyini? Laphumelela na lelicebo? (usathane waye funa ukubulala uJesu. Laphumelela lelicebo.)

1.      Uma ukhangela impilo kaJesu ukubulala yikho kuphela ayelakho emcabangweni wakhe usathane kuphela? (Hatshi. Usathane wayefisa ukuqila uJesu, uJesu alalele usathane. Usathane waye funa ukuzwisa ubuhlungu, ukuyangisa lokuphazamisa umcabango kaJesu. )

B.      Funda uSambulo 12:13-15.  Sithola izikhathi ezimbili ezikhulunywa ngazo: amalanga angu 1260 lesikhathi, lezikhathi lenxenye yesikhathi? (Abakhulumayo ngale imibhalo abanengi bathi “isikhathi” simele umnyaka. Lokhu kungaba yiminyaka emithathu lenxenye yomnyaka kumbe inyanga ezingamatshumi amane lambili kumbe izinsuku ezingu 1260. Yikho ke lezizikhathi ziyafana!)

1.      Kungaba yini enzakalayo ngalesi isikhathi? (Kukhanya kuyisikhathi sokuthula kwabangcwele.)

C.      Funda uDaniyeli 7:23-25. Sibona umugca ofanayo ngalesisikhathi njalo sibona isilo esifananayo lesikaSambulo. Uhlupho yikuthi sibona ukuhlukuluzwa kwabangcwele, hatshi indawo yokuthula. Ungaziletha ndawonye lezizinto zombili: ukuhlukukluzwa lethabanekeli? (Abahlolayo okulotshiweyo njengogwalo uBarnes’ Notes, uMatthew Henry loAdam Clarke bachaza lokhu njenokumele isikhathi esithile (1,260 years) lapho amaKristu babebulawa ngumbuso waseRoma wesihedeni basebebaleka baya ekusithekeni (“enkangala”) ukuze bacatshe.)

1.      Uma laba abahlolayo beqinisile kutshoni ngomcabango “wensala”? (Ukwahlukana phakathi kwabantu kakusikho phakathi kwaba hedeni lamaKrestu, kodwa kuphakathi kwalabo abakholwa amazwi kaJesu ngobuqotho labobonke abantu.Njengalokhu uathane wathola abalandeli emazulwini uyenelisa ukuthola abalandeli kulaba abathi bangamaKrestu kumbe ababe ngamaKrestu eqiniso.)

III.   Isimilo sensali

A.      Ngalesi isikhathi ungabe usenwaya ikhanda usithi, “Ngingaba leqiniso njani ukuthi ngiyi “nsali” ? ” Kasikhangeleni insali! Funda uSambulo 12:10-11. Lapha sibona ukulwa phakathi komKrestu oqotho losathane. AmaKrestu anqoba njani kule impi? (Bathembela ukufeni lekuvukeni kuka Jesu Krestu batshela abanye ngalo loluvuko.)

B.      Funda uSambulo 12:16-17.  Ngubani owathukuthelisa udrako? (Uma siqinisile ngowesifazana, kungabai yinsali eqotho.)

1.      Ngubani, ongaba “yinzalo” yensali? (Labo abazalwa phambilini ababe ngamaKrestu.)

a.      Kungani usathane ethukuthele inzalo? (Ngokwesizatho esifananayo athukuthela ngaso uJesu-Bayisitha. Bama endleleni yamacebo akhe amabi ngomhlaba.)

2.      Khangela uSambulo 12:17 njalo, ngoba usinika ukuchasisa okusobal ngensali. Sibona zimo ziphi ezimbili? (Balalela imithetho kaNkulunkulu njalo balobufakazi bukaJesu.)

IV.     Ukulalela Imithetho kaNkulunkulu

A.      Uma sisindiswa ngomusa, kungani “ukulalela imithetho” kuyikuveza okokuqala amaKresu aqotho njalo athembekileyo?

1.      Kungani kungathiwa (Matewu 22:37-40) “Labo abathandayo?”

2.      Kungani, ngelihlo “lesipho sokuporofetha” imithetho elitshumi iqakathekile? (Khumbula ukuthi yisimiso sikaNkulunkulu “segolide” ekukhulumisaneni nabantu. Kuyikukhulumisana esilakho okwalotshwa ngesandla sikaNkulunkulu. Yonke enye into ekhulunywa ngumporofethi iyadukisa.)

B.      Ngiqede ukufunda incwadi ethiwa “The Blue Parakeet.” Olobayo uthi kumele sizwisise ibhayibheli njengendaba (indaba ezilandelanayo) ezakhulunywa ngabaporofethi ngobudlelwano bethu loNkulunkulu. Ukubona njani ukukhangela ibhayibheli ngale indlela? ( Kuletha ukusanganiseka okungethusayo lokhu. Ngingathimina ibhayibheli kuzindaba ezilandelanayo  ezisisiza ukuzwisisa ukuthi uNkulunkulu wayesithini esimisweni sakhe segolide- imithetho elitshumi.)

C.      Ngelihlo lika sathane kungani ehlalsela imthetho elitshumi? (Uma ungalandeli intando kaNkulunkulu empilweni yakho, uyisitha njani kusathane? Kakulandingeko yokulwisana lalabo abangekho enkul=ndleni yokulwa lawe.)

V.      Ubufakazi buka Jesu

A.      Khangela njalo uSambulo  12:17. Zibeke endaweni kaJohane umambuli. Ibaluleke kangakanani indaba kaJesu? (Injongo yakhe yonke ekutshumayelen kwakhe kwakuyiku qinisa ukuthi uJesu unguMesaya- UJesu nguNkulunkulu)

B.      Ulobudlelwano bani uJesu lemithetho elitshumi? (Uma kunendingeko funda kwabase Roma 4 usiyaku 8. UJesu engekho imithetho elitshumi imele ukwahlulelwa kwethu ekufeni. Ngaye uJesu siyagcwalisa indingeko zemthethoe elitshumi. KwabaseRoma 5:9-19. Ukulalela imithetho elitshumi kakwenzi lutho enxenye yendaba ingekho-UJesu)

C.      Kasifundeni imibhalo ezasiphathisa ukuzwisisa ukuthu uSambulo usibenzisa ingama elithi “Ubufakazi ngo Jesu.” Funda uSambulo 1:1-2, 17:6, 19:10, 20:4, 22:16, 22:20-21. Uwuzwisisa njani umigca othi “ubufakazi ngoJesu” ngemva kokufunda le ivesi? ( Laba ngabanu abafakaza udaba lukaJesu emhlabeni.)

1.      Unanzelele uSambulo 19:10 uthi “ubufakazi bukaJesu unguMoya wesiporofethi” ukuzwisisa kusitshoni lokhu? (Kulezizifundo sifunde ukuthi umporofethi uletha udaba lukaNkulunkulu. Ubufakzi bensali ngoJesu ludaba oluvela kujesu.)

D.      Funda uJoweli 2:28-29. UJoweli uporofethani ngensali ngesikhathi sokucina? (Bagcwele ngoMoya Oyingcwele. Udaba lwabo ngoJesu luthunganyelwa ngukuba lobudlelwano loMoya Oyingcwele.)

E.      Mngane uyafisa ukuba yinxenye yensali? Ugcwele ngoMoya Oyingcwele, usindisiwe ngomusa kaJesu, ufakaza ngalokhu uJesu akwenzileyo, uzimisele ukuphila impilo elalela umthetho ka uNkulunkulu? Ibandla lakho linjani? Ligcwele ngoMoya? Uma impendulo yakho ingasobala ukuthi “Yebo!” Thandaza manje ukuba uMoya Oyingcwele aze empilweni yakho leyebandla lenu manje.

VI.             Iviki ezayo:Ukuphefumulelwa kwaba porofethi

Categories: Uncategorized

Isifundo 3 Izipho zakomoya lesi porofethi

January 19, 2009 · Leave a Comment

(Ephesians 4, Romans 12, 1 Corinthians 12 & 14)

    

Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: . Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

 

Isingeniso: Usuke wacabanga ukuthi “isiporofethi” yisipho sako moya njengo kufundisa? Sibona abafundisa kahle labehlulekayo. Ngabafundisayo abakhulu labaporofithayo abakhulu abalesipho sikamoya na? Kumbe isipho siphiwa ngezilinganiso ezitshiyeneyo? Kwesinye isikhathi umuntu olesipho uyazi njalo ufuna ukwenza izinto ngendlela yakhe. Kumele ibandla lisebenze njalo? Uma uMoya Oyingcwele ukhuluma labo, kakumulanga silandele? Singabona njani umehluko phakathi phakathi kwesipho sikamoya lesipho semvelo esingayisiso sako moya? Kasingeneni esifundweni sethu sibone ukuthi singafundani ngesipho sika moya lesi porofethi!

 


I.      Izipho zebandla

 

A.      Funda kwabaseFesu 4:11-13. Uma ukhangela limbalo, injongo yomuntu wonke okholwayo ingaba yini? (Injongo ezintathu ziyachazwa: a) Ukubambana ekukholweni; b) Ukubambana ekwazini uJesu; c) Ukukhula ekukholweni.)

 

1.      Abakholwayo bafinyelela njani kulesi simiso? (Sifundiselwa “imisebenzi yokusiza.”)

a.      Kuzwakala kungazwisiseki-ukuthi ukusifundisa ukuthi kusetshenzwa njani kwengezelela ukukholwa kwethu, ukwazi lokukhula?

 

2.      Injongo yebandla engabe iyini? (“Ukuthi umzimba kaKrestu ukhule.”)

 

3.      Uma injongo yokuqala iyikubambana, uma injongo iyikwakhiwa kwebandla, kungani abantu abatshiyeneyo bephiwa izipho esitshiyeneyo?

a.      Izipho ezitshiyeneyo zingabanga ukunqintisana lomhawu? (Lokhu kukhanya njengendlela yomhlaba.)

 

B.      Funda Kwabase Roma 12:3-5.  UNkulunkulu usibizela ukusebenza  njani njenge bandla? (Njenge zitho zomzimba. Uthi ukubambana kwebandla kuza ngokuthi ilunga linyengalinye lisebenzise isipho salo livumelana labanye.)

1.      Nqondo bani engenza lokhu kusebenze? (Ukungazikhukhumezi ngesakho isipho)

 

C.      Funda Kwabase Roma 12:6. Izipho zethu ziphiwa njani? (Hatshi ngathi. “Yizipho” njalo zivela emuseni kaNkulunkulu.)

1.      Kasibeni leqiniso. Abathungamele abanengi bale zipho zemvelo kumbe ezakomoya? Ngitsho ukuthi, abathungameli ebandleni lenu ngabathungameli emisebenzini yabo?

a.      Yikuqathanisa okuqakathekileyo na? (Ngubani owasinikeza izipho zemvelo? NguNkulunkulu! Bangaki abafanele ukuzalwa behlakaniphile? Belesipho sokukhuluma? Izipho zethu zonke, zingabe zingezikaMoya kumbe zingezemvelo, zivela kuNkulunkulu njalo ziphiwe ngomusa. Yikho kungamelanga kube lokuziphakamisa ngesipho-kodwa umlanduwokumsebenzela.)

 

 

 

 

II.     Isipho sokuporofetha

A.      Kasithi kawuzalwanga ulezipho ezinengi iloba ezakomoya kumbe ezemvelo. Ungathola ezinye izipho ngokucela? (Funda Kwabase Korinte bokuqala 14:1. Sitshelwa ukuba “silangathelele kakhulu” izipho zakomoya. Uma singeke sizithole (kumbe sizuze ezinye), bekungela ndingeko yokuzifuna.)

B.      Nanzelela ukuba sesiporofethi yisipho esibalulekileyo kakhulu. Isipho sokuporofetha singabe siyini? Uma kumele sizilangathelele, sibakwazinjani umasesisitholile? Kuyikukhuluma ikusasa? (Esikubonileyo ezifundweni ezedlulileyo  yikuthi umuntu ukhuluma indaba kumbe udaba oluvela kuNkulunkulu. Loludaba lungaba yini-kugoqela ukukhulumangekusasa.)

C.      Funda Read :Kwabase Korinte bokuqala 14:2-4. Kusiphathisa njani ukuzwisisa ispho sesiprofethi? (Kuzwakala ngani yisipho esibanzi. Umprofethi inekeza amazwi okuqinisa, okukhuthaza lokududuza ibandla.)

1.      Uzwakala njengomtshumayeli kuwe lo na? (Uma umthungameli webandla ethungamelwa nguMoya Oyingcwele, lokhu yikusebenza kwesipho sesiporofethi.)

D.      Kasikhangeleni lokhu kabanzi ngokukhangela Kwabase Roma 12:6 lapho okuthi khona uma ulesipho sokuporofetha, kumele usisebenzise “ngenxenye yokukholwa kwenu.” Kutshoni lokhu?

1.      Kungatsho ukuthi ungaba ngumporofethi kwezinye izikhathi kumbe ngokwenxenye ngenxa yokholo olungaphelelanga?

2.      Kungenzakala ukuthi umporofethi “olokholo oluncane” abe leziporofethi ezilesisindo esincane? Umporofethi “olokholo oluphezulu” abelezi porofethi ezilesisindo esiphezulu?(Sifundile iviki ephelileyo sikhuluma ngoMosi, loAaroni loMiriyemu, ukuthi kulabaporofethi abalezigaba ezitshiyeneyo.Isisindo sokuporofetha kwabo saveza isisindo sokuhamba kwabo noNkulunkulu. )

E.      Khangela njalo Kwabase Rom 12:3. Lekhu yiluxwayiswa mayelana lokuzasisa, kodwa kukhanya kutsho njalo ukuthi izipho zethu zakoMoya zikhula lokholo lwethu. Kuyaqinisa na umqondo wokuthi kulomporofethi opheleleyo longaphelelanga? (Yebo. Ukusebenza ngokulinganiswa kukukhlwa kwethu kusivikela ekuzasiseni. Uma sikhula ekuporofitheni kuhle ukuthi singakhulumi ngesingakakuphiwa. Abalaleli kuhle ukuthi bazwisise ukuthi ukukhula kuzakuza.)

 

III.   Abaporofethi bamanga Lezipho zamanga

 

A.      Uma siqondile ngokuzwisisa ibhayibheli livumela abaporfethi “abalokholo olunca”, sinabethemba njani? Singehlkanisa njani phakathi komporofethi olokholo oluphansi oweqiniso lalo ongowamanga lolesipho samanga? Abaporofethi bamanga  labalezipho zamanga bakhona na?   

B.      FUnda Kwabase Korinte bokuqala 12:1-3. Kutsho na ukuthi umoya ongasi Moya Oyingcwele uyenelisa ukukhuluma lathi? (Yebo.)

1.      Isilinganiso sokuhlola uukuthi ngubani okhuluma ngoporofethi sisithola ngaphi? (Kukhanya kuyikuhlolwa okulula-uma bephakamisa uJesu. Uma bephakamisa uJesu, baveza uMoya kaNkulunkulu.)

2.      Kutshona lokhu ukuthi ungaba “ngumporofethi olokholo oluncane” uporofethi ngenxenye yesikhathi, ngile nkulumo ezisanganisekileyo, kodwa ngikhuluma kakhulu “ngoJesu” ngibe ngoweqiniso umporofethi?

C.      Funda Kwabase Korinte bokuqala 12:7-12. Kulenye indlela na yokwahlukanisa phakathi kwabaporofethi lezipho zamanga loba eziqiniso? (Nanzelela kuvesi 10 ukuba “ukwehlukanisa imimoya” khona ngokwakho yisipho sakoMoya.)

1.      Kutsho ukuthi kumelesenzeni uma singelaqiniso ngokuvela khona isipho kumbe isiporofethi? (Sihlole ngokubona kwethu ukuthi uJesu uyaphakanyiswa siding umuntu ebandleni olesipho sokwehlukanisa imimoya.)

D.      Kulokuphikisana esiKrestwini ngokuthi isipho sendimi ngaphandle kokukhuluma ngelilimi zakwamanye amazwe, yisipho samanga. Kasi cazululeni lindaba ngokufund ibhayibheli. Funda Imisebenzi 2:1-4. Yisipho sendimi na lesi? (Yebo.)

1.      Funda imisebenzi 2:5-8. Isipho sendimi sasingesokukhuluma ngendimi zakwamanye amazwe? (Kusobala ukuthi yikukhuluma ngendimi zakwamanye amazwe.)

2.      Singakha na ibandla lesisipho? (Kakhulu. Saphathisa abantu abanengi ukuthibazwisise ivangeli labafundi.)

E.      Funda Kwabase Korinte bokuqala 12:7-10 njalo. Lesisipho ngesokukhuluma ngendimi zakwamanye amazwe?

1.      Uma kuyikukhuluma ngedimi zakwamanye amazwe kumgani kudingeka isipho sokucasisa?

 

a.      Kungani kuhumushwe? Uma ukhuluma lesixuku bonke bengakhulumi ulimi olufanayo, uma isipho selimi kuyikukhuluma wonke umuntu azwe ngolimi lwakhe,kakho ohumushayo ozodingeka, angitsho?

F.      Funda Kwabase Korinte bokuqala 13:1. Yiluphi ulimi lwezingelosi? Kangaba yisi Taliyana? Yisi Frenshi? Yisi Spanishi? YisiPhuthukezi?

G.      Funda Kwabase Korinte bokuqala 14:1-2. Ukhuluma limi bani uNkulunkulu? Yilo ulimi olwakhulunywa ePentecost kuZenzo 2? (Kakungeke kube yisipho esiku Zenzo 2 ngoba kuthiwa “akekho azwisisayo ngaphandle kaNkulunkulu.”)

1.      Kutsho ukuthini ukukhuluma “imfihlakalo” ngomoya wakho?

H.      Funda Kwabase Korinte bokuqala 14:3-5. Isipho selimi lesi sizwisiswa ngabanye? (Hatshi. Lesisipho “sakha” lumuntu hatshi abanye.)

1.      Ngingaqala ukukhuluma isiTaliyana amaTaliyana engekho eduze, kungangakha na?

I.      Funda Kwabase korinte bokuqala 14:13-15. Kutsho ukuthina ukukhuleka ngomoya hatshi ngenqondo?

1.      Ungakhuluma ulimi lwezizweni, kungayedlula iqondo yakho? (Hatshi. Ngoba ukhuluma uphumisele ngolunye ulimi kakutsho ukuthi iqondo zakho kazisebenzi ukukhuluma udaba oluthile.)

J.      Sifundile ukuthi izipho zikaMoya ngezokukhulisa amalunga ebandla lebandla lalo. Kungenzakala njani ukuthi ulimi olungaziwayo ngabanye lwakhe amalunga ebandla, olungazwisiswa ngulowomuntu, lwakhe amalunga ebandla? (Funda njalo Kwabase Korinte bokuqala 14:2-4 lo 14:14-15. Kangazi ukuthi ngiwazwisise njani la amavesi kodwa ngokuthi kutsho ukuthi umoya wethu ulendlela yokukhuleka kuNkulunkulu. Lesisipho ngesalo okholwayo.)

K.      Mngane , uzacela unkulunkulu akunikeze ukukholwa lezipho zokuthi ubusise ibandla?

 

 

I.                   Iviki ezayo: Isipho sesiporofethi lensali kaNkulunkulu

Categories: Uncategorized