Khumblani’s Weblog

Entries from April 2009

Isifundo sesine: Impilo yesiKrestu

April 30, 2009 · Leave a Comment

(Johane 10, Izenzo 27 & 28, Luka 12)

    

Copr. 2009, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: . Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

 

Isingeniso:Usuke wacabanga ngempilo yakho? Iyangaphi? Ufisa ukuthi iyephi? Ngemisebenzi, lethivi, lobulembu (web), abantwana, umsebenzi wasendlini lokunye okumele kwenziwe kulula ukuphathika “ngekhathesi” usuku lonke. Singathola ithoba lokuphumula, sisicitha kwenye into yashi ukuhla lokucabanga. Ukucabanga yinto enziwa ngabe yoga, hatshi ixenye yempilo. Kasithatheni isikhathi sicabange ngamazwi eBhayibheli, kushoni ukuphila uNkulunkulu unenjongo bani ngami!

 

 

I.      Abangaboniyo labasuthiyo

               

A.      KuJohane 9 uJesu unikeza amehlo ensizweni engaboniyo. Abathungamele bokukholwa kakubaphathanga kahle lokhu. Kasiyithatheni indaba ekucineni kuka Johane 9:39-41. UJesu uth uzile emhlabeni ukuzo kwahlulela. UJesu weza ukuzosahlulela? (Funda uJohane 3:17-18. UJesu weza ukuzosindisa umhlaba.)

1.      Uma engazanga ukuzo kwahlulela umhlaba ukuluma ngokwahlulela bani kuJohane 9:39? (Siyazi ukuthi uJesu weza ukuzofela izono zethu. Yikho,inxenye yokwahlulela kumele ibe kuye.)

2.      Yikwahlulela bani okuzakwenza abangaboniyo babone lalabo ababonayo banga boni? (UNkulunkulu ozimiseleyo ukusisilisa, uNkulunkulu ozimiseleyo ukusifela, uNkulunkulu oshengisa uthando kithi ovula amehlo ethu esimweni sika Nkulunkulu. Usathane oletha ubuphofu, lobulalay ahlukuluze uNkulunkulu, usivezela impi phakathi kokuhle lokubi.)

3.      Njengoba sesibonile uJesu, kungabayini edingakala kithi? (UJesu uthi uma sesizwisisile indaba zako Moya, silesinqumo okumele sisenze ukuvikela unembeza ongahlambulukanga- lokwahlulelwa.)

B.      Funda kuJohane 10:1-2. Uma bengi khangele indlu kamakhelwane wami, ngabona umuntu engena ngemuva ngefasteli, kumele ngicabangeni? (Ngumuntu ongela sihluthulelo, ngumuntu ongelamvumo.)

1.      Kungaba yini ijongo yendlu elomnyango lekhiye? Isizatho sesibaya sesimvu esilesango singaba yini?(Ukuvikela abahlala khona, ukugcina abanikazi phakathi, labangalunganga ngaphandle.)

2.      Kulani lokwenza loJesu lokhu, endabeni yabangaboniyo ? (UJesu uthi abafarisi kababoni-kumbe benza ngani kababoni. UJesu usishea ukuthi kulamanye amaqiniso asobala empilweni-njengamaqiniso omnyango- kulabo abazimiseleyo ukubona.)

C.      Funda kuJohane 10:3-6. Uphambi kwabafundi lapha na? Ngiyazwisisa ukuthi uJesu uthini ngezibaya zezimvu-esingasi fananisa lezindlu zethu-kodwa zikusebenzisa njani lokhu ezimpilweni zethu? (Kasifundeni siyephambili.)

D.      Funda kuJohane 10:7. Khathesi sesisiya endaweni ethile. Uma uJesu elisango, ngubani isibaya njalo izimvu ngobani? (Ngibona ngathi yithi izimvu. Isibaya yisivikelo sezimpilo zethu. UJesu ugcina abantu abalungileyo phakathi abangalonganga behlala phandle.)

E.      Funda kuJohane 10:8-9. Ukungakubeka njanilokhu empilweni? (Uma uJesu enguye isango elivunyelweyo, ezinye izindlela zokungena ziseshenziswa ngabantu abalengozi, kusho ukuthi uJesu ulezindlela zokugcina lokuvikela izimpilo zethu. Njenge ndlu eqinileyo engenwa ngokuhlolisiswa.)

F.      Funda kuJohane 10:10. Uma ngingathi ngizakunikeza “impilo epheleleyo,” ungakuzwisisa kusishoni lokhu?

1.      UJesu ubekhuluma lathi ngokungena lokuvikeleka, impilo yonke idlelana njani lalokhu? (Uma uphila impilo eyambelana lokufunidsa kuka Nkulunkulu (Nguye isango kulokho okuvumelayo ukuthi kungene) ulempilo egcwalisekileyo.)

a.      Kuliqiniso na lokhu? Kulenhlelo ezinengi ezishiyeneyo kuthivi ezifundisa ukuthi impilo egcweleyo lejabulisayo igoqela izinto uNkulunkulu angazivumeliyo. Kulelinye iqiniso?

b.      Bathi wani abantu abathi abazaphila impilo ngendlela abafisa ngayo khathesi babuyele kuNkulunkulu sibeqedile abakwenzayo? Kuleqiniso kulokhu?

G.      Funda kuJohane 10:11-13. Kungani “isandla esiqashiweyo” singenzi umsebenzi omuhle? Kasi “zandla eziqashiweyo” sonke uma sisiza emisebenzini yethu? (Isandla esiqashiweyo sikhangela izinto kakuhle-kakulingana lomholo wakhe ukulahlekelwa yimpilo yakhe. Uma ebenganikela impilo yakhe ubezasala lani?)

1.      Injongo kaJesu ngempilo zethu ingaba yini? (UJesu kakho kulokhu ngenxa yemali. Washengisa ukuthi uyasinakekela ngukunikela impilo yakhe ngenxa yethu.)

2.      Kushoni lokhu ngokuba lesikhathi esimnandi njenga lokhu esikubona kuthivi? (Zonke “izinto ezinhle” ezikuthivi zenziwa ngezandla ezithengiweyo. Indlela yomhlaba yikukhetha ukuthi kungaba yini enhle “kowokuqala.”  Uma ubunzima bufika abanye kuzamele bathwale nzima.)

3.      Kwiyini okumele kubonwe lapha? (Uma sizakhangela, singabe yiziphofu, siza bona ukuthi imithetho kaNkulunkulu isuka ekuthini uyasithanda okokuthi uzimisele ukuthi abeka phansi impilo yakhe ngenxa yethu. Kakho umuntu “oleqiniso”  elivezwa ngamathivi onakaya okwenzakala kithi. Badinga n=imali ngenhlelo zabo. Izifundo esizifunda kibo kabalandaba ukuthi zisenzelani.)

H.      Funda kuJohane 10:14-18. UJesu ubanjwe ngamandla ukusifela na?  (Hatshi! Khangela ukuthi uJesu uthini. Wanikela impilo yakhe ngenxa yakho. Kungani ezanika ukuxwayisa okuzakulimaza? Ukuxwayisa okuzakwenza wehluleke ukuphila impilo ngokugcwala kwayo  Kangeke. Kodwa izinja zasegangeni kazindaba nawe. Imthetho yabo yempilo itshengisa lokhu.)

I.      Uma ubunga cabangisisa ngempilo yakho lokuthi uzayiphila njani, isiqumo sokuziphakamisa yisiphi? (Ukuthi ulandele lowo owakufelayo! Uma ubufuna ukwenza lokho okukulungeleyo kakhulu, ubuzakwala ukuxwayisa kwalabo abafuna ukusiphakamisa- yatshi wena.)

 

1.      Ukugoqa lokhu kuphelela endabeni zesiKrestu? (Hatshi! UJesu wasebenzisa ibhizimisi-ukukhulisa izimvu-njengomzekeliso Wakhe. Lokhu kuxwaya kugoqela zonke izigaba zempilo njengoba sizabona khathesi.)

 

II.     Impilo yokudonsela abanye eqotho

A.      Izakhumbula ukuthi uPawule esentilongweni eshumayela ivangeli wayenike isicelo eRoma sokukhululwa. Wayebekwe emkhunjni labanye ababeboshiwe besiya eRoma.

B.      Funda kuZenzo 27:10-12.  Igoqela ziphi “izindawo zokudonsela” abantu kule indaba? (SiloPawule, omele uNkulunkulu lalokhu okwakomoya. Silabanikazi bokhumbi, abamele ibhizimus yabo. Silomsenshuriyoni omele uHulumende.)

1.      Ngabe wawungu Pawule, ufisa ukuba impilo yakho idonse abamabhizimusi, lohulumende ubonangani kuyini okungaphumelela? (Ysisboshwa!)

a.      Ukuxwayisa kuka Pawule kuya lalelwana?

C.      Funda kuZenzo 27:14-20. Kungaba yini okungasebenzanga ikugcina okufunwa yibhizimusi lo hulumende? (Ababekucabanga.)

D.      Funda kuZenzo 27:21-26. UNkukunkukulu usebenza njani ngoPawule ukufinyelela abamabhizimusi lohulumende? Wenzani uPawule? (UPawule kazanga athi “uNkulunkulu uthumele ukwahlulelaka kwakhe kini.” Ingelosi yeza kuPawule yamnika indlela yokulunh=gisisa uhlupho. UPawule wakhumbuza abebhizimusi lohulumende ukuthi ubebanike ukuxwaya okuqotho.)

1.      Uma ufuna ukudonsela abambhizimusi lohulumende udinga zikhalibani? (Ingelosi zikaNkulunkulu! UMoa Oyingcwele. Amandla kaNkulunkulu phezu komumo.)

E.      Funda kuZenzo 27:30-32. Ngubani olamandla phezu kokusebenza kwamabhizimusi lohulumende? (Umuntu kaNkulunkulu, uPawule.)

1.      Kwathatha isikhathi esingakanani ekusukeni koku lalela ukuxwaya kukaPawule kusiya ekulandeleni uPawule?

F.      Funda kuZenzo 28:1-4. UPawule ulosuku olunjani? Umhlaba umkhangela njani?

G.      Funda kuZenzo 28:5-6. Umhlaba ubona njani upawule khathesi? Kuthethe isikhathi esingakanana ukuthi kube lale inguquko?

H.      Funda kuZenzo 28:7-9. UPawule uhlangana lohulumende wase Maltha. Ulendonselo bani kubuthungameli bukahulumende lo?

I.      Kusifundisani lokhu ngokulandela umthetho kaNkulunkulu lapho sisebenza lohulumende labamabhizimusi?

 

III.   Kungela kukhathazeka

A.      Funda kuLuka 12:22-26. Khangela kakhulu uvesi 25. Yiphi impendulo efanele lokhu?

1.      Kungaba njani uma ngibuze umbuzo lo ngendlela ehlukeneyo: ngubani ngokukhangelisisa [ukudla, ukubhema, ukusebenza, ukushayela lokuzona], ongangezelela ihola empilweni yakhe? Bangaki abangaphendula bethi “yebo” kulokhu?

a.      Kungabayini ke injongo yokuphila impilo engelakukhathazeka? (Kangi boni ukuthi uJesu uthi siyelala ngaphansi kwamatafula.  Kwabase Kholose 3:23-24 kukhuluma okunye. Isihluthulelo sempilo ekhululekileyo legcweleyo yikulandela akushoyo uNkulunkulu siyeka impumela kube ngeyakhe.)

B.      Mngane, cabanga ngokuthi impilo ingaba njani ngabe uhlala ukhetha ukuthi indlela kaNkulunkulu yiyo enhle kulazozonke, emnandi? Cabanga ngokuthi lokhu kungaba lendonsela bani kwabama bhizimusi lohulumende. Ukumsebenzela uNkulunkulu ngenhliziyo yakho yonke ungela kukhathazeka, uphumelela ekudonseleni abanye kokuhle! Uzakhetha na indlela kaNkulunkulu lamhlanje?

 

IV.             Iviki ezayo: Isambulo.

 

 

Categories: Uncategorized

Isifundo sesithathu Ithemba (Impilo yomKrestu)

April 21, 2009 · Leave a Comment

Isifundo sesithathu Ithemba (Impilo yomKrestu)

(Amahubo 33, 39, 43, 71 & 146, 1 Petro 1)

    

Copr. 2009, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: . Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

 

Isigeniso: Uzwa ngani ukwethemba kwakho kuyaphela? Ngiseseleminyaka engamatshumi amabili, ngangithemba ukuthi imelika isingena eminyakeni yayo emihle.  Kungani kungeke kubenjalo? Yonke imihlaba iyavuka iphinde iwe. Kungani kumele iMelika yehlukane nalokhu? URonald Reagan wakhethwa ukuba ngumthungameli ukubona kwami kwaguquka. Ngangilethemba ngekusasa yelizwe lami. Khathesi iMelika lomhlaba wonke jikelela ukhanya ungena esikhathi esinzima sibili. UmKrestu kumele ezikhangele njani lezizinto? Sonke siphila emazweni atshiyeneyo, ithembe ngekusasa lethu kuletha ithemba na ngelizwe lethu? Khuluma iqiniso, ufuna ukuba endaweni enobumnyama, lapho okuqanda khona ubambelele ethembeni lokholo lwakho uwendwa? Kasingeneni esifundweni sethu sibone ukuthi uNkulunkulu unika themba bani kulabo abkholwa kuye!!

 

 

I.      Ithemba loba usizo?

 

A.      Amahubo 146:5.  Uma bengingathi ufunani ithemba loba usizo ubungathathani?

1.      Kutshiyeni lokhu kokubili?

2.      Ivesi leyi ithi lokhukokubili kusebenza konke njani? (Ithemba ku Nkulunkulu losinika usizo lweqiniso.)

B.      Funda Amahubo 146:6. Kungani umhlabeleli imbalisa isimilo sikaNkulunkulu ngemva kokukhuluma ngalabo ithemba losizo lwabo lunguNkulunkulu? (Lokhu kuveza ukuthi uNkulunkulu uyenelisa ukukwenza. Uma uNkulunkulu engadala izulu lomhlaba, Uyenelisa ukulungisisa uhlupho lwakho oluncane!)

C.      Funda Amahubo 146:7. Khangela umugca wakuqala. Idikimba yakuqala kulo umugca itshiyene njani leyokucina? (UNkulunkulu wahlulela kuhle njalo unika ukudla!)

1.      Ukwenza njani uNkulunkulu lokhu? (Lokhu kunga goqela usizo lwakho!)

2.      Ngemva kokufunda ngokwahlulelwa okuhle, ngifunda ukuthi uNkulunkulu uyabakhulula ababoshiweyo! Kuyikwahlulela okuhle njani lokhu? (Lokhu kusho ukuthi laba baboshwe bengela cala. UNkulunkulu wahlulela kuhle phakathi kukungahluleli kuhle kwabantu.)

D.      Funda Amahubo 146:8. Ubona ngani ngikhuluma ngalabo abangaboniyo emehlweni? (Siyazi ukuthi uJesu wabelapha abangaboniyo (Matewu 9:27-30), kodwa lapho okukhuluma khona ngalabo “abakhothamela phansi”  kugoqela lalabo abalemithwalo enzima kakhulu. Laba ngabantu abasebe lahle kelwe lithemba ngenxa mumo abedlula kiwo kaba boni themba lakusasa.)

1.      Kutshoni “ukubona” ikusasa?

2.      Kungani imbhalo usithi, kukhanya kungahambelani, ukuthi uNkulunkulu uthanda abalungileyo? (UNkulunkulu ulenjongo ebalulekileyo kulabo abamthandayo abamlalelayo. Ukulalela kuyakusiza ukwenza ikusasa yakho ibe sobala.)

E.      Funda Amahubo 146:9. Abafelokazi, abezizweni, lentandane zilani okufananayo? (Yilabo abangela mandla emphakathini. UNkulunkulu ulenjongo ngalabo abangena mandla njalo uyangenelaukubasiza kokubi.)

F.      Amavesi  la ku-Amahubo 146 anika themba bani? (Ithemba losizo lweqiniso! UNkulunkulu uyenelisa ukusiza. Usiza ngokudla langokwahlulela okuhle. Usiza labo abadangelelyo. Usiza labo abangena “mandla” kulo umhlaba. Ukahngela labo abalalelayo.)

 

II.     Ithemba eliqinileyo

A.      Amahubo 33:18-19.  Ohulumnende bakhanya befaka amakhamera ukuze babone okwenziwa ngabantu babo. Uyakubonga na lokhu ukuthi “sebelelihlo” phezu kwakho?

1.      Besilaba ngane abalabantwana abathathu. Uyise wayehlakaniphile kodwa elokukhohlakala okuthile. Umkakhe uyakhumbula ukuthi wake wamshiya ekhangele umntwana emowulu ukuthi “akhangele” umntwana edlala. “Ubaba” wathathekiswa ngokunye walushiya usane waya kwenye indawo. Umama waphenduka wathola usane lulodwa emowulu- yindaba eyaphindwaphindwa kakhulu! Uzwa njani uma uNkulunkulu ethembisa ukuhi usikhangele?(Indaba enhle yikuthi uNkulunkulu uyazi engidlula phakathi kwakho njalo ukhona ekuhluphekeni kwami njalo uyangithanda.)

B.      Funda Amahubo 33:20-21. Kungani umbhalo usebenzinsa ibala “mana?” (Uyazi ukuthi uNkulunkulu kasebenzi ngokuhlela kwethu.)

C.      Funda Amahubo 33:22. Kungani umhlabeleli ecaza uthando luka Nkulunkulu njengothando “olungahlulekiyo” kulo umugca? (UNkulunkulu ulusizo lwethu njalo njalo umngumhedla wethu. Kwesinye isikhathi kukhanya ngathi usizo lohedla kakukho-yikho ke kumele simelele sithembe.Umhlabeleli uyasitshela ukuthi uthando luka Nkulunkulu kalwehluleki ukusinika isiqiniselo sokuthi usizo luyeza.)

 

III.   Ithemba ngothi abantu basibona njani

A.      Funda Amahubo 39:7-8.  Ngisemcane otishala bami baqinisa ukuthi uNkulunkulu uyathethelela izono zami, kodwa ukuthi impumela yezono zami izangilandela. Kukhulunywa ngathemba bani kula amavesi? (Singathemba ukuthi izono zethu ngokuphelela kwazo kazisoze sisiyam=ngise. UNkulunkulu kwesinye isikhathi uyasithethelelala asivikela empumelani yezono zethu ngokugcwala kwayo.)

B.      Funda Amahubo 39:10-11. UNkulunkulu uyasusa impumela yezono? (UNkulunkulu angaba yisivikelo ekuthini ezinye izoni zisihleke, kodwa uNkulunkulu uyasikhuza ukuze sikhulu ekukholweni.)

 

IV.     Ithemba ekudangaleni

A.      Funda Amahubo 43:5. Uyakuzwisisa okukhulunywa ngumhlabeleli? Usuke wabalesikhathi lapho umoya wakho “uphansi” njalo uzwa ungathabanga ukhathazekile?

1.      Ithemba lethu yiliphi umumweni oomunje? (Ukuthi uNkulunkulu uzasi susa ekudangaleni lekudaneni. Mhlawumbe ukudumisa uNkulunkulu yiyo idlela yokukwenza lokhu. Ngiyazi ukuthi indumiso iyaphakamisa inhliziyo yami.)

 

V.      Ithemba eminyakeni emidala

A.      Funda Amahubo 71:9. Ithemba liguquka njani leminyaka emidala?

1.      Cabanga ukuthi ubuyami kwabanye ezintweni ezinengi empilweni yakho. Lokhu kungayiguqula njani indlela obonangayo?

B.      Funda Amahubo 71:10-12. Kuzwakala ngathi iNkosi uDavida uloba (abakhuluma ngokwenzakala lapha kabavumelani), njalo ukhathazekile ngezitha zakhe. Yikukhathazeka kuphila kwamakhosi amadala kumbe lokhu kungenzakala ezisebenzini ezindala?

1.      Lokhu kungahambelana lobunzima bokukhula?

2.      Iminyakeni emidala, silethemba? (Ithemba lethu likuNkulunkulu lokubalomusa wokusisiza.)

 

VI.     Ithemba ekusindisweni

A.      Khathesi, besifunda ngokuthi iBhayibheli lifundisani ngethemba kuNkulunkulu ngokweqiniso, usizo lapha empilweni. Kasiyeni khathesi kweyinye impande yethemba. Funda Kwabase Kolose 1:24-27. UPayule ukhuluma ngokuhlupheka kwakhe ngenxa yevangeli. Kungaba yini injongo yethemba labasezizweni? (UJesu. Ngenxa kaJesu silethemba “lendumiso.”)

B.      Funda kuTito 1:1-3. Kungaba yini ithemba lethu sikhangele impilo yethu yobuKrestu? (ukuthi sizakuba lempilo enaphakade.)

1.      Ithemba lempilo enaphakde lame ngaphi? (Isikhathi singakaqali uNkulunkulu wenza isithembiso sokuthi uzanikeza abantu impilo enaphakade. UJesu wenza kuhle ngalesi sithembiso.)

C.      Funda ku 1 Petro 1:3-5. Phezu kewmpilo enaphakade, silethemba bani ngezulu? (Ukuthi siza kuba lelifa elingapheliyo.)

1.      Phakathi laphakathi kwesikhathi kungabayini enzakala kithi? (! Petro 1:5 usitshela ukuthi ngoku kholwa “sivikelekile ngamandla kaNkulunkulu” usindiso lwethu luze luze!Ngaphandle kwezinhlupho zethu khathesi silempilo enaphakade.)

 

VII.   Ubungcwele lethemba

A.      Sibusiswe okungakanani! Singaba lethemba kuNkulunkulu ukuthi engasisiza khathesi njalo silethemba lempilo enaphakade. NguJesu owenza konke lokhu kwenzakale. Kumele sibesisenzani sisamele lokhu? (Funda ku-1 Johane 3:2-3. Siyazihlambulula.)

1.      Kutshoni ukuzi hlambulula? NguNkulunkulu yedwa ohlambukileyo. (Kumele silwise, ngokuthunganyelwa nguMoya Oyingcwele, ukuthi sicabange kahle njalo siphile kahle.)

B.      Mngane, wena ke? Uhlangana lezinhlupho empilweni yakho? UNkulunkulu ukunikeza ithemba losizo khathesi-ngesikhathi sakhe, hatshi esakho. Okubalulekileyo kakhulu usithembisa impilo enaphakade. Uphila njenga lowo othembe uNkulunkulu?

 

 

VIII. Iviki ezayo: IMpilo.

Categories: Uncategorized

Isifundo Sesibili Ukukholwa

April 17, 2009 · Leave a Comment

(AmaHeberu 11, AmaHubo 19, KuJohane 20, 1 KuPetro 1, Luka 8)

Copr. 2009, Bruce N. Cameron, J.D. Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society, ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso : Sitshelwa ukuthi ukukholwa kayisikho kubona ngendlela ejwayekileyo. Uyavumelana lakho na? Cabanga ukuthi abafundi babe kholwa ukuthi uJesu wayezaphenduka ngesikhathi sabo. (Bona u 1 KwabaseTesalonika 4:15-18). Khathesi sokuyiminyaka eyizinkulungwane ezimbili. Sengike ngamelela abantu abaphuzileyo njalo sengike ngaphuza njalo. Uma ukukhangele ngelihlo lansuku zonke kuzwakala kungela nqondo. Usuke wakholwa into ekhanya ingeqedakali? Into lapho okungela ngitsho ubufakazi obuncane. Sikubiza lokhu sithi zinganekwane! Lithini iBhayibheli ngokukholwa? Kuyedlula ubufakazi?Kumele sime iminyaka ezinkulungwane kungela ngitsho ubufakazi ukuthi kayisizo iziwula? Kumbe ukukholwa kulensikela esingayakha kiyo?Kasingenenini esifundweni sizwisise!

I. Kakula bufakazi?

A. Funda kumaHeberu 11:1. Uthi kungabayini isizatho sokukholwa? (Amathemba ethu lezinto ezingabonwayo.)

1. Kangisiso isikhwica kusiGiriki, kodwa livesi ithi ngokukholwa “ubufakazi abubonwa.” Kutsho na ukuthi abathi ukukholwa kakusinto esobala baqinisile?

a. Kumbe, Okulobufakazi bokukholwa, kasibo nje “abafakazi” kukho?
B. Funda amaHeberu 11:3. Singabofakazi kulokhu? (Hatshi.)
1. Kukhona okumele kubonwe lapha? (Yebo. Sibona imihlaba yonke.
2. Kuliqiniso ukuthi “ubufakazi abubonwa” ukuthi uNkulunkulu wadala umhlaba ngokukhuluma nje kuphela? (Kasimbonanga uNkulunkulu ekwenza. Ukukhuluma ngomlomo bekungeke kubonakale ngabe sasikhona kudalwa)
C. Funda Amahubo 19:1-3. UDavida lomlobi wamHeberu balombona otshiyeneyo?
1. AmaHeberu 11:3 asishela ngokukholwa kuphela siyakholwa ukuthi uNkulunkulu wadala amazulu. Inkosi uDavida uthi amazulu akhuluma obala (“ayamemeza,” “aveza ukuzwisisa” ngomdali uNkulunkulu wethu. Wonke umuntu uyezwa njalo uyazwisisa loludaba. Ngubani, nguDavida loba AmaHeberu olodaba olusobala? )
D. Khangela lapho ohlezi khona. Bukushelani ubufakazi bokubonayo ngobakhona komhlaba ukuthi wazivelela loba kwakukhona UMdali ohlakaniphileyo?
1. Ingadi yakho yenza njani kungekho umuntu oyilungisayo?
2. Indlu yakho yenza njani uma kungekho oyiqoqayo?
3. Imoto yakho yenza njani uma kungela muntu oyinkakayo?
4. Umsebenzi wakho wenza njani kungela muntu ongenelayo? (Kangazi wena, kodwa iguma lami, indlu yami, lemoto yami, lomsebenzi wami udinga ubukhona bwami ngesikhathi sonke-lokhu kusho ukuthi kakukho okungalunga kungela muntu ongenelayo ovela ngaphandle. Kungekela ukungenela umuntu bekuzakuma kucine sokungasekho.)
E. Ukuzwisisa kwami yikuthi ulwazi lwesayensi oluphezulu luthi umhlaba wasuka ekudumeni kwenye indawo eyodwa. Kungabayini ubufakazi balokhu? (Umhlaba uyaqela ngokulinganayo kumacele wonke.)
1. Kungaba yibufakazi lokhu ukuthi ngesikhathi esithile uMdali uNkulunkulu wakhuluma umhlaba wabakhona?
2. Abafundi beze sayensi bakholwa ukuthi ukukhula komhlaba kubalulekile kakhulu. Ngabe ukhula masinyane kakhulu, amandla adonsela izinto phansi angaphela umhlaba “uchithizeke.” Kunga yibufakazi besenzakalo senhlanhla “somdumo” lesi kumbe uMalungisi nuye ozabeka indlela umhlaba okhulayo ngeqetsha elithile?
F. Funda amaHeberu 11:4. U-Abela wayengela bufakazi ngoNkulunkulu wakhe? (Wayelobufakazi obwabumgombolozele. Kukhanya uNkulunkulu wakhuluma buso no buso lo Kaeyini lo Abela (Genesise 4:6).)
1. Yikho, kungabayini, injongo yokukholwa kuka Abela? (Ukukholwa kwakhe kwakuku Nkulunkulu. Ukwethemba uNkulunkulu kwakuyikho lapho ukholo luka Abela olwalukhangele khona.)
2. Sishelwa ukuthi u-Abela usakhuluma. Uthini kuwe? Ubeka ngaphi ukukholwa kwakho kulokho akutshoyo? (Indaba ka-Abela emfishane (Genesise4:1-10) ilemitsho eminengi ngokukholwa. Kusitshela ukuthi ukuphika uNkulunkulu kukhokhelela ezonweni ezimbi kakhulu. Kusitshela ukuthi ukulalela uNkulunkulu kakutsho ukuthi sizakuba lempilo epheleleyo lapha. Kusitshela ukuthi uNkulunkulu uzaziveza ngokuya kwesikhathi.)
II. Umzekeliso wokuqala wokukholwa: UThomasi
A. Funda kuJohane 20:19-25. UThomasi wayelobufakazi na ukuthi uJesu wayesevusiwe? (Yebo. Wezwa ubufakazi obuvela ebantwini abathembekileyo.)
1. UThomasi wacela bufakazi bani? (Ubufakazi bokuqala.)
B. Funda kuJohane 20:26-29. UJesu ukhuthaza kukholwa bani? (Labo abangabonanga kodwa bekholwa.)
1. UJesu ucela ukukhplwa okuyisiphofu, ukungela kucabanga? (Izinto ezimbili. Okokuqala, uJesu unika uThomasi kanye ubufakazi abudingayo. Okwesibili, labo “ababusisiweyo” yilabo abakholwayo ngenxa yobufakazi obuvela kwabanye. UJesu kacela abalandeli bakhe ukuthi bacabange ukuthi uvusiwe.)

III. Umzekeliso wesibili wokukholwa:Wena
A. Funda ku- 1 Petro 1:3-5. UVesi 5 ukhuluma ngokuvikelwa kwethu “ngokukholwa.” Sivikelwa kukuphi? (Funda ku-1 Petro 1:6. Ukukholwa kwethu kusivikela ekudangaleni uma izikhathi ezizima zisiza.)
1. Khangela njalo ku 1 Petro 1:3-5. Injongo yokukholwa kwethu ingabyini? (Ukuthi uNkulunkulu uzasinikea impilo entsha emhlabeni omutsha. Ithemba lethu kulokhu leyame kuJesu lovuko lwakhe kwabafileyo.)
B. Funda ku-1 Petro 1:8. Singabafakazi ngamehlo ethu ekuvukeni kuka Jesu? (Hatshi.)
C. Funda ku-1 Petro 1:10-12. Kasilabo na ubufakazi ngokuvuka kuka Jesu? (Hatshi. Silodaba lokaPetro ngalo. Phezu kwalokhu silobufakazi obuvela ekugcwalisweni kweziporofethi.Abaporofethi betestamente elidala babe khuluma lathi lapho beloba iziporofethi zikaJesu.)
IV. Umzekeliso wesithathu wokukholwa: UJariyasi
A. Funda kuLuka 8:40-42. UJariyasi wayelokukholwa na? Wayekholwani? (Ukukholwa kwakhe(ithemba?) kwakuyikuthi uJesu uzakwelapha indodakazi yakhe.)
1. Ukukholwa kukaJariyasi kwakungela nqondo?
B. Funda kuLuka 8:43-49. UJariyasi ulobufakazi na ukuthi uJesu uzamsiza? (Wayelobufakazi obuthile, kodwa khathesi bonke ubufakazi buku Jesu njalo uJesu kamsizanga.)
C. Funda kuLuka 8:50. UJayirasi ulobufakazi na khathesi ukuthi uJesu uzamsiza?
1. Uma uthe, “yebo,” kungabayini ubufakazi?
D. Funda ku Luka 8:51-56. Sasiyini isimo sokukholwa salabo ababe khala kungabi ngu vesi 54?
1. Sikhangele kakhulu uvesi 56. Ukukholwa kuka Jariyasi kukusiphi isigaba? (Abazali bamangala okutsho ukuthi uJariyasi wayengenakho ukukholwa ukuthi indodakazi yakhe ingavuka kwabafileyo.)
E. Loludaba lusifundisani ngokukholwa kuNkulunkulu lesimo sobufakazi bokukholwa kwethu? (Okokuqala, iloba kukhanya engathi uNkulunkulu kazange enze ebesikukhangelele, ukukholwa kwethu kumele kumelele isikhathi sakhe uNkulunkulu. Okwesibili uJariyasi waye lobufakazi emandleni kaJesu-ngenxa yomama owaphuzisa uJesu indodakazi yakhe yaze yafa. Okwadinga ukukholwa okungazange kubonwe yibukhulu besimanga –ukuvuswa kwendodakazi yakhe!)
F. Mngane, Kulobufakazi obunengi bokuthi sikholwe. Uzabambelela uqine ekukholweni kwakho, loba ongela abafakazi “abaziboneleyo”, kumbe uma okubona kuphikisana lobufakazi obukhona. Ungama ngokukholwa uJesu uzokunikeza impilo enaphakade! Ungazibona uqalisa ukuthandabuza, khangela umhlaba lendalo yonke uzibuze ukuthi konke lokhu kungazivelela?
V. Iviki elandelayo: Ithemba.

Categories: Uncategorized