Khumblani’s Weblog

Isifundo sesihlanu Kusuka ekusoleni kusiyaekuhlamukeni.

November 18, 2009 · Leave a Comment

 
(Amanani 11-14)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso:Ubona ngani uNkulunkulu ukudanisile? Kawusuthiseki ngempilo uNkulunkulu akunikeza yona? Usuke wakhonanona ukuthi uNkulunkulu kakwenzelanga okuningi? Isifundo sethu seveza kule iviki ukuthi uNkulunkulu uyamkela ukukhonona kwethu, lokuthi uyakuphendula, kodwa ukukhonona kungacina kusiba yikuhlamuka lokungamethembi uNkulunkulu, nanzelela! Sikhuluma ngokukholwa. Amavesi ethu eBhayibheli athi kungcono sikhangele ukungahloniphi. Kasingeneni esifundweni sethu sifunde okuningi!

 
I. Uhlupho lokudla inyama

A. Funda AManani 11:4-6. Uyathanda okwehlukeneyo kulokho okudlayo? Uyabazwela na ekusoleni lababantu?(Ngiyathanda ukuya endaweni zokudla ezehlukeneyo ukuze ngibone ukuthi bengabe belakho okutsha engingakuthanda. Kodwa ngisakhula ngandla ukudla kwemina okufanayo okweminyaka emihlanu. Uma ngisiya emsebanzini sengidle ukudla kokuseni okufanayo okweminyaka engamatshumi. Yintando yami.)

1. Abantu basola ukudla kwabo kuphela na? (Hatshi. Bakhanuka iGibide.)
a. Izinhlanzi zazi ngakhokhelwa iGibide? (Ungakhohla ngokuthi babeyiziqgili ezingaholiyo)Were the fish free in Egypt? (If you forget about the fact that they were unpaid slaves.)
2. Sikhuluma ngesikhathi esingakanani besidla ukudla okufanayo? (Funda ku Deteronomi 1:2. Loba ngingasazi isikhathi kusuka ekunikezweni imithetho elitshumi kuze kube manje kwasekuyizinsuku ezingamatshumi lanye!)

B. Funda AManani 11:7-9. Okuhle ngemani kungabe kuyini?
1. Uma ube unguNkulunkulu, ubungacabangani ngokuguqula abakudlayo?
2. Kungabanzima okungakanani ukuthi uNkulunkulu alethe ukudla okwehlukileyo nsukuzonke zeviki?
3. Njengo Nkulunkulu, ungenza iloba yini. UnguNkulunkulu ubungenzani kukhokonke lokhu? (Kungaphi ukubonga kukho konke engikwenzileyo?)
C. Funda Amanani 11:10-15. Cabanga ukukhonona kukaMosi kuNkulunkulu. Ubona ngani uhlupho luka Mosi luvelangaphi? (Kuvesi yetshumi lantathu uMosi uthi, “Ngingayithath ngaphi inyama yabantu bonke laba?” Ubona ngani nguye olamandla. Ukwenza kwakhe kuyasusa inhlupho.)
1. UMosi ukhangela kuNkulunkulu ekudingeni usizo? (Kuvesi yetshumi lane uMosi uyacela uncedo, kodwa kukhanya ukhathazeke ngaye- “ungangi tshiyi ngibidlizeka.”)
a. Cabanga lapho okhonone khona kuNkulunkulu. Ubucabanga ngesimilo sakho? Ubuzama ukuzithwalela umthwalo ngokwakho?
2. Uma ngayi wawumfundisa uMosi exoxweni yakhe loNkulunkulu, ubungathi athini? (Ungezi lindaba ibe mayelana lawe. Yeka uNkulunkulu abekwazi ngenhlupho yena akhethe ukuthi uzilungisisa njani.)
D. Funda aManani 11:16-17. Sifundile ngaphambilini ukuthi uNkulunkulu wayesebazondele abantu. Ukubona njani ukuphendula kukaNkulunkulu kuMosi? (Kukhanya kulezwisiseka.)
1. Ulahlekelwe yini uMosi? (Amandla akhe seyehlile.)
2. Ishluthulelo sokuthungamela kungabe kuyini? (UMoya kaNkulunkulu!)
3. Kasiyeni kumavesi angaphansi. Funda kuManani 11:24-25. Kayisiyo ncwadi yeZenzo le. Kusifundisani lokhu ngoMoya oyingcwele? (Ukuthi singakhangelela ukuzibonakalisa kwakhe okusobala.)
a. Kungani bengazange betshumayele futhi? (UNkulunkulu wayefuna bazi ukuthi baloMoya Wakhe. Kodwa ukuthi isibonakaliso somzimba siqubeke sisyaphambili kwakungadingakali.)
E. Funda kManani 11:31-34. Abadala abangamatshumi ayisikhombisa babelenxenye bani lapha? (Kayiho. UNkulunkulu wayesenelisa ukuthi asebenze ngoMosi kuphela.)
1. Kumele sinanzelele esikucelayo?
2. Ubona kungani abantu bafa? Kulesifundo bani lokhu kithi? (Kangiboni ngani abantu bafa ngenxa yokufuna ukudla okwehlukeneyo. Ngibona bafa ngenxa yendlela abekhangela ngayo. Babe ngabongi ukukhululwa ebuqgilini? Babengabongi ukudla ababekuphiwa. Babesola kuphela.)

II. Izwe lesithembiso
A. Funda kuManani 13:1-2. Ubona ngani injongo kaNkulunkulu kulokhu yaye iyini? (Uma unikeza umkakho isipho esihle ukhanglele ukubona esamukela.)
B. Funda kuManani 13:26-29.Abavela hlola ilizwi banika bufakazi bani ngezwe elitsha? (Liyikho konke okuthenjisiweyo. Kodwa ukuthi silithath kuzaba nzima.)
1. Kulokuhmbelana lapha uma sokuqathaniswa lokufisa kwethu ukuya ezulwini?
C. Funda aManani 13:30. Kungani uKalebu wabathulisa abantu? (Ubufakazi kwaletha inxoxo masinyane. Inxoxo enomsindo.)
1. Kungani uKalebu watsho lokhu? (Wayekhathazekile ngokuthi abantu babezaphanjaniswa yibufakazi bobunzima bokuthatha izwe lesithembiso.)
D. Funda kuManani13:31. Liqiniso na leli? (Yebo. Uma basebesuse uNkulunkulu edabeni lonke.)
E. Funda kuManani 14:1-4. Kulenqondo na ukuphendula kwabantu? (Uma babefuna ukufa kungani babengafuni ukufela enkudleni yokulwa? Kungani ungazami ukuzenzela impilo engcono?)
1. Usuke waba lokuzisola ngomzwangendwa onjengalo lapho usumelane lohlupho olukhulu empilweni yakho?
F. Funda kuManani 14:5-9. Kungani uJoshuwa loKalebu babecabanga ukuthi bangawuthatha umhlabathi wezwe elitsha? (“Ukuvikela kwabo kuphelile kodwa uNkulunkulu ulathi.”)
1. Babelesiqiniselo ukuthi uNkulunkulu wayelabo? (Nanzelela uvesi 8: “Uma uNkulunkulu enjabulile ngathi, Uza… kusinikeza.”)
2. Uma ube ulokungakholwa, ubungaya phambili? (Khumbula ukuthi kumayelana loNkulunkulu hatshi labantu. Uhamba usiyaphambili usazi ukuthi iloba impumela ingabayini, uNkulunkulu nguSomandla.)

G. Funda kuManani 14:10.Abantu sebekhetheni? (Ukuthi uMosi, uAroni, uJoshuwa loKaebu sebehlulekile. Balecala, icala elingangokuthi bengabulawa.)

H. Funda kuManani 14:11. Nanzelela ukuthi uNkulunkulu akakhulumi ngokuswelakala kokholo, ukuhuluma ngokudelela. Ukubona njani ukuphendula kukaNkulunkulu?
1. Kunini lapho esikhuthaza ukukholwa kwabanye (lobakithi) kumele siqala ngokudelela uNkulunkulu?
2. Ubona ngani abantu babemdelela uNkulunkulu? Kwakungayiskho ukuthi babona ngani bangakwenza, lokuthi bamkhohlwa uNkulunkulu edabeni lonke? (Uma uyinxenye yabantu baka Nkulunkulu kawungeke umtshiye ngaphandle. Emehlweni kaNkulunkulu yikudelela.)
I. Funda kuManani 14:12-19. Kayisnxoxo engajwayelekanga le na? Kungani lokhu kusincwadini emphefumulelweyo? Kungani uNkulunkulu efisa sibone lokhu? UMosi usebenzisa ubuqili kuNkulunkulu?

J. Funda kuManani 14:20. Abantu laba sebecelile ukuxolelwa? Khumbula ukuthi sithe sixoxa ngencwadi zikaJohane (ku 1 Johane 5:16-17) sikhulume ngokuthi singathandazela izono zabanye. KuMatweu 18:18 uJesu utshela abafundi ukuthi “bangabopha” loba “bathukululule” okusemazulwini loba emhlabeni. Kumele uthandazele izono zabanye (njenge zomtanakho) loba kudinga ube nguMosi loba uMfundi ukuthu uze wenze lokhu?
K. Funda kuManani 14:21-25. UNkulunkulu unika abantu abakucelileyo? (Qathanisa lakuManani 14:2 laku Manani 14:28-29.)
1. Uma uNkulunkulu esebaxolele, kungani kumele bafe enkangala?
L. KuManani  14:36-38 sifunda ukuthi bonke labo abanika ubufakazi obubi bafa, ujoshuwa loKalebu kuphela yibo abaphilayo. Funda kuManani 14:40, 44-45. Banikezwa ithuba lesibili na abantu? (Hatshi. Babelamathuba amaningi kodwa ekungena ezweni lesithembiso lalilinye.)
1. Kulesifundo kithi lokhu lamhlanje? Kutshoni ngalabo abakhuluma “ngabasele ngemuva” ukuze babe lethuba lesibili enkuhanjweni ezulwini?
a. Kusivezelani lokhu ngendlela unkulunkulu akhangela ngayo ukuthethelelwa kwesono lendlela uNkulunkulu akhangela ngayo impumela yesono? (Seqile uvesi 12, okuveza amanye amathuba kaAroni loMiriyemu. KuManani 14:22 uthi wabanika amathuba alitshumi!!)
b. Ukwehluleka ukungena ezweni lesithembiso kusivezelani ngokungamethembi uNkulunkulu ezinqumweni ezibalulekileyo empilweni?
M. Mngane, izikhathi eziningi kulezi zifundo ngikunxusile ukuba ngumlandeli kaNkulunkulu. Ukwamukela lolunxuso kugoqela ukwethemba uNkulunkulu hatshi ukumdelela. Uzazimisela ukumethemba uNkulunkulu lamhlanje-loma emelane leziqwaga?
III. Iviki ezayo: Ukuhlelela ingaphambili.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

November 18, 2009 · Leave a Comment

Isifundo sesine Uphondo, igazi, amayezi lomlilo AManani 9 & 10 Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D. Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society, ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Uyafisa ukuba lesiqiniselo? Isiqiniselo sokwenza kahle empilweni. Isiqiniselo sokuthi uNkulunkulu unawe. Isiqiniselo sokuthi olukuzwisisa okuqondileyo ngempilo yakho ngoNkulunkulu lenxenye yakhe empilweni? Iminyaka edluleyo ngike ngakhuluma lomKrestu owangitshela ukuthi eseseyisinzwa encane waye fisa ukwenza intando kaNkulunkulu. Uhlupho yikuthi uNkulunkukulu akazanga ukuzomtshela amele akwenze. Uyake uzwe njalo? Kasingeneni esifundweni sethu samanani sizwisise ukuthi uNkulunkulu wayedlelana labantu njani!

I. Ipasika

A. Funda Amanani 9:1-3. Unkulunkulu uthi ipasika kumele lijabulelwe. IPasika beliphathelani lani? (Ku Eksodusi 12 kukhulunywa ngokuthi abaJuda, beseseGibide banikela njani iwundlu, bafaka eminyango yabo igazi. Ngokwenza lokhu bavikela indlalifa ukuthi zingafi ngalobo busuku.)

1. Ngubani owayebulala indlalifa? (Funda kuEksodusi 12:12. UNkulunkulu uthi wakwenza.)

2. Kungani thina abalandeli bakaNkulunkulu, kumele sivikeleke kuNkulunkulu? Kenelisa na uNkulunkulu ukwehlukanisa abakhe abantu labase Gibide? (Kakuzwiseseki? Kuveza ukuthi kukhona uNkulunkulu ayekufundisa abantu bakhe. Okuveza ukuthi balenxenye yokwenza ekusindisweni.)

3. Kungani bengadwebanga inkanyezi eminyango? Igazi liyangcolisa. (UNkulunkulu wayeseqala ukuveza kulezi ziqgili icebo losindiso lwabo. Lokubasilisa ekufeni.)

4. Kutshoni lokhu ngoNkulunkulu? (Akadlalwa ngaye. Uyabanakekela abantu bakhe kodwa yingozi enkulu ukunamlaleli.)

B. Funda kuLuka 22:15-20. Kungani uJesu waliguqula iPasika?

1. Izenzo zika Jesu zazihambelana njani lezePasika? (Injongo kaNkulunkulu ngokuletha iPasika kwakuyikukhoma abantu kuJesu oli “wundlu” uqobo ukufa kwakhu okusisindisa ekufeni ngokungamlaleli uNkulunkulu.)

2. Kuyasiza na ukukuphathisa ukuthi uzwisise ukuthi isiKrestu lokholo oluqotho? (Kayikho inkolo yomhlaba ekholwa eTestamenteni elidala enikela iwundlu. Kukhanya kungazwisiseki, njalo kungapheleli. IsiKrestu yiso sodwa esilempedulo. Sifundisa ukuthi Jesu wayenguye owagcwalisa umkhumba wemnikelo njalo sithi “Leiyiyo indlela esithola ukuxolelwa kwezono lanamhlanje loNkulunkulu.)

3. Kuseselo hlupho lapha? Ipasika laliyingozi kumazibulo. Sikholwa ukuthi isono silengozi kububonke kungakhethi ukuthi ngabesingaki. (Funda AbaseKolose 1:, Kukhanya kungazwisiseki ukuthi kungani indlalifa ziyizo zodwa ezazisengozini. Lokhu kwenziwa kube sobala umasizwisisa ukuthi uJesu “wayeyindlalifa” endalweni yonke. Ipasika laba khona uNkulunkulu ecabanga ngokubethelwa kukaKrestu emcabangweni wakhe. UNkulunkulu uBaba walahlekelwa yindodana yakhe (indlalifa) emthini ngenxa yesono. Ukunqoba kukaJesu isono lokufa, singakwmukela kusinika ukuqoba isono lokufa.)

 C. Funda Amanani 9:6-8. Uhlupho lungabe luyini? (Sifundile kuManani 5 ukuthi abantu abangahlambulukanga ngokomkhuba kumele behlala ngaphandle komphakathi. Ukungahlambuluki ngokomkhuba bekungahambelani lokukhonza.)

1. Wnezani uMosi? (Ubuza uNkulunkulu.)

a. Kusifundisa sifundo bani uma singangena phakathi kuhlupho lwemibhalo? (Ilizwi lika Nkulunkulu liBhayibheli. Kumele silifunde sicele ukuthinganyelwa nguMoya Oyingcwele.)

D. Funda kuManani 9:9-10. Ukukhetha kukaNkulunkulu uyakuzwisisa na? Uma kunjalo kungani? (IPasika lalikhomba icebo likaNkulunkulu ngohlupho lwesono. UNkulunkulu wasifela. Kwenza inqondo ukuletha zonke izoni ongazithola! Abangahlambulukanga? Bamukelekile edilini!)

II. Umlilo leyezi

A. Funda AManani 9:15-22. Usuke wathi “ngizwa ngileyezi elimnyama phezu kwami?” Yinto enhle le loba embi? (Esikhathini esiningi sikubona njengento embi.)

1. Iyezi umsebenzi wala wawungowani? (Lalingumthungameli ehambweni!)

a. Kwakusaziwa na ukubana iyezi lisakuya kuphi? (Hatshi. Kwesinye isikhathi lalihlala lindawonye okobusuku. Kwesinye isikhathi inyanga yonke.)

 b. Khumbula siqale sikhuluma ngokuzimisela, ikakhulu ngentando kaNkulunkulu ezimpilweni zethu. Kusifundisani lokhu ngokuthi ukuthungamela kukaNkulunkulu kuqubanjani ezimpilweni zethu?

(1) Abantu babengalitshiya na iyezi? (Qotho.)

(a) Wawungalitshiyelani iyezi? (Lalidlula enkangala-indawo eyesabekayo. Kwakunzima ukutsho ukuthi lizathungamela njani. Njalo lalingabuzi abantu ukuthi bafunani.)

(2) Kwakuzakwenzakalana ebantwini ngabe bakhohlwa ukuthungamela iyezi? (UMlilo wawusitsho ukuthi bengabona ebusuku. Kwakungamelanga bewe ematsheni. Inkangala iyabanda ebusuku. UMlilo uletha isifudumezi. Ngosuku iyezi lenza ilanga lingabatshisi kakhulu. Kwakungamnandi ukutshiya iyezi.)

2. Kasithi lalingabantu ababesemanzini asenkangala lizihlalele nje libeselibona isixuku sabantu (esingathi bayizigidi) belandela iyezi. Ubungacabangani? (Uyabona manje ukuba kungani abangakholwayo bengawazwisisi amaKrestu.)

3. Uyafisa ukuthi ngabe “uleyezi” empilweni yakho elingakunikeza ithuba lokuthi ukhangele emayezini wazi ukuthi kumele wenzeni?

 a. Uyalifunda na iBhayibheli lakho ukuze wazi intando kaNkulunkulu? Uma kungenjalo, kungani ubona ngani ungathanda ukwazi ngeyezi?

b. Iyezi laliqonde okungakanani lapho likhuluma ngempilo? (Iyezi lalingayisilo elithungamela yonke into empilweni. UNkulunkulu wanikeza uMsi imithetho ngezinto eziningi empilweni. Iyezi lanika kuphela indlela nje lesikhathi.)

c. Kumqoka na ukuthi iyezi lanika ukuqondisa okujikelele na? Abantu abanungi bayathola ukuxwayisa “kweyezi” okusuka kuNkulunkulu n- usinika indlela nje ebesesiyeka sizikhethele?

III. Uphondo

A. Amanani 10 asitshela ukuthi phezu kweyezi, uNkulunkulu wabeka indlela “yokuqondisa” ukuze athungamela ukuhamba kwabantu bakhe kuhleleke. Kwakuliyezi lophondo, uNkulunkulu lomuntu.

B. Kasikhangeleni kakhulu okunye okuthile ngophondo. Funda aManani 10:8-9. Abantu bakaNkulunkulu bangaba leyezi ukuze bazi ukuthi kumela baye empini? (Kakukhulunywanga lapha.)

1. Lumbhalo uyaveza na ukuthi uNkulunkulu uyazi ngale impi? (Singathi uNkulunkulu wavumela limpi ngoba yayingeyama Isirayeli “abakhe khona” yayingeyokulwa “labagqilazi”. Kodwa indlela lokhu okulotshwe ngayo kukhanya ngani uNkulunkulu wayengela nxenye ukuhlasileni kwakuqala.)

2. UNkulunkulu uthembisa ukwenzani uma bengangena empini bodwa? (Nikeza uNkulunkulu “ubizo” uzakukhulula.) 3. Okufananayo kuyezakala lakithi lamhlanje na? Kasithi uphakathi kohlupho oluthile. Angeke uthi uNkulunkulu ukuthungamele kulo lolu hlupho. Uthi “simbize” na uNkulunkulu? Umazise ukuthi udinga usizo? (Ngiyawuthanda lumfanekiso. UNkulunkulu uthi “simbize.” Umtshele ukuthi usenkingeni udinga usizo.)

C. Mngane, ipasika lisinikeza isiqiniselo sokuthu uJesu nguye umsindis othenjisiweyo. Nguye yedwa ogcwalisa okwakumelwe yimizekeliso yetestamente eLidala. Nguye yedwa ogcwalisa okumelwe ngumkhuba wokunikela izinyamazana. Sikhangele ‘iyezi’ lika Nkulunkulu kusinikeza isiqiniselo ukuthi uNkulunkulu udinga ukunikeza umutsho ezimpilweni zethu. Engabe engalandeli konke okwenzeka empilweni yakho kodwa ufisa ukuthungamela. Uma singena ehluphweni siyazi ukuthi, ekukhanleni kophondo uzabe sekhona ukuzosiza. Kungani ungenzi unkulunkulu iNkosi yempilo yakho lamhlanje?

IV. Iviki ezayo: Kusuka ekusoleni kusiyaekuhlamukeni.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo Sesithathu Ukukhonza lokuzinikela

November 4, 2009 · Leave a Comment

(AManani 7 & 8 )
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Kule iviki siya emsebenzini wokulungisisa itempeli likaNkulunkulu. UNkulunkulu ufisa ukuthola njani izinto zokwakha itemepili lakhe? Ufisa ukuthola njani izisebenzi? Uma ukusikela lesisakhiwo kuvela emnikelweni kumele ilingane na iminikelo? Umuntu engabamdala kakhulu ukuthi asebenzele ukulunkulu? Kasingeneni esifundweni sethu sifunde okunye ngalezi izinto okuvela kyNkulunkulu!

 
I. Iminikelo

A. Funda Amanani 7:1-2. Khanelisisa lo umfanekiso: Ithabanekeli likaNkulunkulu selakhiwe selilezitsha zonke. Inhloko zomuzi zinikele yikho okweze lokhu kwaphumelela. Sihlala sinokulangathelela ukuzwisisa umbono kaNkulunkulu ngeminikelo. Wonke umuntu wanikela na? (Kuthiwa inholoko zemihlobo zayeza.)
1. Kungani kungacelwa wonke umuntu anikele?

B. Funda Amanani 7:3. Uyibona njani leminikelo? Zonke inhloko zemihlobo zahlolisisa inhliziyo zazo zaseziquma ke ukuthi zipheni? (Hatshi lokhu yikubambisana. Yikho uMosi wabatshela okwakudingakala bakunikela.)
1. Usuke wakwenza lokhu esikhathini esedluleyo: ukunika okube kudingkala kulokunika imali?
a. Ngeyiphi indlela obonangani ingaba lempumela engcono? (Ngizwisisa ukuthi abantu banika kakhulu uma kulento ethile okumele yenzakale. Bayabona ukuthi banikelani njalo bazizwa belenxenye.)
C. Funda Amanani 7:4-8. Inqola lezinkomo zanikezwa njani? (“Njengendingeko yomuntu munye ngamunye.”)
1. Yiyo na indlela iminikelo eyehlukaniswa ngayo lamhlanje ebandleni?
2. Kweyami ikhonferensi, bakhangela amalunga ebandla, ukuza kwawo, lokwetshumi besebe senza indlela yokuba lingaba labafundisi abangaki. Kuyaveza na ukuthi “indingeko zomsebenzi womuntu munye ngamunye?”
3. Bekungaba njani uma abathungamele bethethe ithuba lokukhangela babuz ukuthi umsebenzi kaNkulunkulu uquba kuhle ngaphi? Kungaphi okulempumela? Siza beka imali lapho.” Kungahambelana likulotshwe kuManani?
D. Funda Amanani 7:10-11. Longumnikelo wokuzimisela. Umthungamela oyedwa uyanika umnikelo wokuzinikela okwamalanga angamatshumi lambili. Ngumnikelo nje kuphela lo loba ngumkhosi?
1. Iminikelo yethu kumele ibe yimikhosi na?
2. Siyazama ukwenza iminikelo yethu ibe mincane. Kwesinye isikhathi amabandla alebhokisi lokubeka iminikelo kawubizwa umnikelo. Kumele sikhangelisise umikelo kwezinye izikhathi?
E. Funda Amanani 7:12-17. Kasu=ifundi izinsuku ezingamatshumi lanye ezilandelayo ngoba okwenziwayo kuyafana. Ilanga lokuzalwa lomkami seliseduze. Ngiyathanda umcabango wokwazi ukuthi umnikelo uzabe uyini!Uhlupho sengisela lokuthungamela okuncane. Kumele sigoqele sisithini ngokuthi wonke umuntu wanikeza into efanayo?
1. Ungakhngela Amanani 2, uzathola ukuthi eminye imihlobo yayiphinda eminye kahlanu ngamanani. Yikubona kukaNkulunkulu ukuthi wonke umuntu kumele anikela okufanayo kungakhethelekile ukuthi uyenelisa ukukhokha? (Kayisiwo wonke umfanekiso esiwuthola eBhayibhelini. Okwetshumi (Levi 27:30-32) kwakusiya “ngenzuzo,” Kwakungayisilo nani elithile wonke umuntu okwakufanele alikhokhe. Lalihambelana lenzuzo.)
2. Ubona ngani umkhuba walo umnikelo uyahambelana lenani lawo umnikelo.? (Yebo. Funda Amanani 7:84. Leziyizitsha zethabanekeli. Kwakudingakala izitsha ezingamatshumi lambili ezifanayo. Imihlobo yonke yayilenxenye efanayo enkozweni zasethabanekeleni. Kangikholwa ukuthi lumnikelo wathwalisanzima ngitsho esincane isizwe.)
a. Yiyo na indlela iminikelo yethu ebonwa ngayo: njengethuba lokuba lenxenye emsebenzini? (Okuphezu kwakho konke lokhu yikuthi abantu banikela ukuze babone inxenye yabo ekukhonzeni. Imihlobo yonke yayi lenxenye lapha.)
II. ILizwi likaNkulunkulu
A. Funda Amanani 7:89. Sifunda uGenesise besicabanga ukuthi kwakumnandi ukubona uAdamu loEva bekhuluma loNkulunkulu ubuso nobuso. Sifunda izenzo besibona kumnadi ukuthi uMoya Oyingcwele wayelenxenye emsebanzini esobala. Kwakungumcabango kabana ukuba lomhlangano phakathi kuka Mosi loNkulunkulu? (Kuthi uMosi waye fisa ukukhuluma loNkulunkulu.)
1. UMosi ngumthungameli. Yinxenye yizigidi zama Israyeli. Kusifundisani lokhu ngokukhuluma kukaNkulunkulu lathi. Kufana lokuthola imali yokubheja? Kumele sibe ngoMosi Oyedwa-esigidini?
a. Funda AmaHeberu 4:14-16. Kutshoni lokhu ngamandla ethu okuya kuNkulunkulu? Kutsho ukuthini ngokwenelisa kwethu ukukhuluma loNkulunkulu? (Singaya kuNkulunkulu “silesiqiniselo.” Umbhalo kawukhulumi ngokukhulmisana loNkulunkulu, kodwa uveza ukuthi singeza kuNkulunkulu “sizathola umusa wokusisiza ngesikhathi sethu sendingeko.” Okunye ukukhulumisana kwenzakala ngenxa yesithembiso sempumela!)
III. Ukuphumula?
A. Amanani 8:5-22 Ukhuluma ngokunikelwa kwabaLevi emsebenzini wetempeli. Ngifuna ukukhangelisisa umyalezo kaNkulunkulu omcane. Funda kuManani 8:23-26. Kuthiwa uNkulunkulu ukubona njani ukuphumula?
B. Funda kuLuka 12:16-20. Kusivezela ukuthi uNkulunkulu ukubona njani ukuphumula?
1. Siyayazi iminyaka kalo ubaba? (Hatshi.)
2. Sazini ngomnotho wakhe? (Wayekhomba ngophakathi engelandawo yokubeka esivuno sakhe.)
3. Kungani lubaba waphumula? (Kaphunyuliswanga yiminyaka, waphunyuliswa yikunotha, -kwakungasadingeki ukuthi asebenze.)
C. Funda kuLuka 12:21. UJesu uthi uhlupho ngalo ubaba luyini? (Wazikhangela yena kakhulu kuloNkulunkulu. Wakhangelisisa ukujabula kwakhe kulentando kaNkulunkulu-ngesikhathi lapho esenelisa ukuthi asebenze.)
D. Sengike ngezwa kaningi kuthiwa iBhayibheli kalitsho lutho ngokuphumula. (Ngikuzwa lokhu kuvela ebantwini abathi ukungatsho lutho kutsh ukuthi akumelanga siphumule. ) Elami icebo yikuthi ngisenelisa ukusebenza ngingayi ekuphumuleni kodwa bengingakaboni uManani 8:25. Ungakuhlanganisa loLuka 12? (Ungakhangelisisa uLuka 12 kaxwayisi ngeminyaka ethile loba umsbenzi othile. Loba abantu abaningi bengaze benothe eminyakeni yabo okungangokuthi bayama ukusebenza, uLuka 12 ukhuluma ngemalilomsebenzi..)
E. Kasibuyeleni kuManani 8:25-26, Umbhalo uthi “kumela aphumule” anga “sasebenzi” kodwa ubesusithi “angasiza abafowabo  ekwenzeni umsebenzi.” Uma “kumele uphumule” kungabe kuyini lokhu  “kumele usize abafowakho?” ungakuhlanganisa  llokhu na? ( Abakhuluma ngokwenzakala lapha bathi abaLevi sebeleminyaka engamatshumi amahlanu basuka “ekwenzeni” baqala “ukuxwayisa” Babenika ukuxwayisa bekhuluma lokumele kwenziwe.)
F. Funda kuDetoronomi 31:1-2. UMosi uphumula seleminyaka emingaki? (Amakhulu lamatshumi amabili.)
1. Kungani kusehlukana kangaka labaLevi? UMosi waphinda ukuwedlula kabili ukusebenza kwabaLevi!
2. Kumele sithole mthetho bani kule imibhalo ngokuphumula? (Kakusiyonto embi ukuphumula iminyakeni ethile. Kodwa uNkulunkulu engasisebenzisa emsebenzini wakhe okwempilo zethu zonke.)

G. Mngane, isifundo sethu kule iviki sisfundisa ukuthi uNkulunkulu ulendlela ezingi zokwamukela iminikelo ledlela ezehlukeneyo ekumsebenzeleni. Kwezinye izikhathi uNkulunkulu udinga okuthile kwezinye okunye okuthile. Uzamnikeza ithiba lokukusebenzisa na uNkulunkulu??
IV. Iviki ezayo: Amacilongo, igazi, iyesi lomlilo.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo sesibili Ukulungiselela abantu

October 30, 2009 · Leave a Comment

(AManani 5 & 6)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Abafundi abangalaziyo iTestamente elidala bazamangala lapho sifunda esizokufunda kule iviki. Njengob singayisibo abantu okukhulunywa ngabo, kayisithi esikhulunyiswayo (abantu abaningi abedlula enkangala), njalo kasila nxenye enqubweni yethabanekeli, uyabuza “kungani kumele sifunde lokhu?” Abantu abaningi bakholwa ukuthi okuseBhayibhelini kulolwazi olusiza loba ngasiphi isikhathi abalandela uNkulunkulu. Kukhona okumele sikufunde (mhlawumbe okuningi) okuManani okusifundisa ngendlela zika Nkulunkulu lenhlelo zakhe lakhukhangeleleyo kithi. Kasingeneni phakathi kwaso isifundo esijabulisayo kangaka!

 
I.  Ukuphenduka kwezempilakahle

A. Funda kuManani 5:1-3. Yiyo na indlela ophatha ngayo abagulayo?

1. Bonke abantu okukhulunywa ngabo lapha bayagula na? (Hatshi. Abanye badinga “ukuhlanzwa okomkhuba.”)
2. Kwenza nqondo bani ukuthi kayisibobonke abaxotshelwa phandle abangahlambulukanga? (Umuntu ofila mhlawumbe kabulawanga yibudala. Njengo lo “ongahlanzekanga” ethinte ofileyo, engabe elomkhuhlane obulalayo.)
3. Uma ukhangela limithetho iyabasiza na abantu? Alothando loba hatshi? (Labantu bonke laba bephakathi kohambo, ukwehlukanisa abagulayo (lalabo abangaba lomkhuhlane) beze bebe ngcono loba beze betshingise ukuthi sebephile kahle yisibusiso esikhulu kwabanengi.)
B. Khangela njalo aManani 5:3. Kungani uNkulunkulu esithi lo umthetho ulokwenza laye hatshi lempilakahle yabantu? (UNkulunkulu sekubeke phezukwakhe ukunakekela laba abantu. Ngabakhe. Ufuna indawo ehlanzekileyo yabantu bakhe. Kusikhumbuza ngobungcwele buka Nkulunkulu.)
1. Sithola sifundo bani lapha uma sicabanga ukuthi uNkulunkulu “uyasincidezela” lemithetho yakhe engajwayelekanga. (UNkulunkulu uyasinakekela kakhulu. Singabona ngani limithetho kayijwayeleki, kodwa uyasinakekela okweqiniso.)
C. Funda kuManani5:4.  Ubona ngani iziqgili lezi ezisanda ukukhululwa ziyazwisisa ukuthi kungani uNkulunkulu ebeka lezindingeko? (Kusobala ukuthi babengazizwisisi izizatho kodwa okuhle yikuthi balalela.)

II. Ukuphenduka komthetho
A. Funda kuManani 5:5-7. Okusolayo ngomthetho ozama ukulungisisa abephule umthetho kungabayini? (EMelika yikuthi olahlekelweyo ulamalungelo omancane, oma ekhona amalungelo. Kahlawulwa ngobubi adlule phakathi kwabo.)
1. IBhayibheli lithi kumele kwenzakaleni? (Ukuthi lo olahlekelweyo kamelanga kuphela abuyiswele alahlekelwe yikho, kodwa sokwengezelelwe ngenxenye ezingamatshumi amabili ekhulwini kwalokho alahlekelwe yikho.)
2. EMelika onileyo oya entilongweni. Okungcono yikuphi? Okusebhayibhelini loba okwenzakala eMelika?  (Intilongo eziningi (ezinkulu) zilabantu abangela macala okulimaza abanye. Abakhokha umthelo bayabathengela ukudla, lendawo yokuhlala, lezembatho. Kudinga imali eningi evela kwabangela macala kodwa kayisizi abangelamacala abonileo. Kakukho okuningi okwenzakalayo ngaaphandle kokugcina labo abenze lamacala bekude nathi.)
B. Nanzelela kuManani 5:6 Ophambanisileyo “uphambanisele uNkulunkulu.” Kungani lokhu kuliqiniso? Kaphambaniselanga lo amonileyo? (laba besebe ngabantu bakaNkulunkulu abasehambweni laye.  Wabadala ukwehluleka ukuphila ngazimiso zakhe yikumphambanisa uSomandla.)
1. Kukhona na okunjengalokhu lamhlanje? (Engikwaziyo ngumthetho weMelika, kodwa owethu unjengalokhu kanye. Ungephula umthetho icala liza livela kuhulumende.  Abakhulu bathi “leyimithetho yami yokukhangela abantu wena uyephulule waphambanisa mina.”)
2. Amanani 5:7 uthi abantu kumele bavume izono. Zivunywa kubani izono. (Umbhalo uthi “isono” siyavunywa kuNkulunkulu. Kulezinto ezimbili ezenzakalayo: okokuqala, amatshumi amabili ekhulwini enza izinto zilunge lophanjanisisweyo. Okwesibili ukuvunywa kwezono kukulungisisa loNkulunkulu.)

III. Inguquko ekutshdeni
A. Khangela kuManani 5:11-28 ufunde njalo ku Manani 5:29-30. Okusolayo lapha ngokwenzakalayo kungaba yini? (Kungani owesifazana hatshi owesilisa kumele adlule phakathi kwalokhu? Kungani umona nje kuyisizatho salokokhu? Umona yisono njalo yiso isizatho sokubulawa kwakuqala? (Genesise 4))
1. Yisona isijeziso sokuphinga? (Funda kuLevithikasi 20:10. Kayisiso isijeziso esejwayelekileyo. Esenjwayelekileyo yikuthi bonke owesilisa lowesifaza abaphingi leyo bayabulawa.)
2. Funda kuDeteronomi 17:6. Okuswelakalayo kulesisijeziso somona kuManani 5 kungabe kuyini? (Kakula bufakazi. Bekudinga ababili loba abathathu ukuthi umuntu abulawu kuLevithikasi 20:10.)
3. Mana kancane ubeke ecele ukukhathazeka kwakho ngokubanzima kwalo umthetho. Uhlupho emulini ecazwa lapha luyini? (Ukusolana phakathi kukababa lomama. Indlu isidabuke phakathi, ubudlelwano sobonwe yikucabangelana okungaba liqiniso loba kube ngamanga.)
a. Uhlelo lukaNkulunkulu lusizani? Lenqubo ijongeni? (Luqenda umono lokungabi leqiniso kuphele. Loba uNkulunkulu uyamesulela icala owesifazana loba (ngubani ongaphikisana loNkulunkulu?), loba owesifazana uyafa. AmaJuda abakhuluma ngokwakusenzakala bathi owesifaza wayesenelisa nqumo, ovume isono, besebesehlukana lomkakhe. Kakula kufa ngoba ubufakazi bungekho.)
B. Isifundo kithi lamhlanje singabesiyini? (Okuningi esikubonayo kumaThivi kuphakamisa ukuphinga. Ukuphinga luhlupho olukhulu emhlabeni lasebandleni. UNkulunkulu akwezayo lapha kukabili Uyakuzonda ukuphinga njalo ufisa ukuletha ukuthula ezimulini lapho lokhu kukhanya sokwenzakele. Ufisa kuphele uNkulunkulu akafuni uhlupho emtshadweni.)

IV. Ukuphenduka kokwakoMoya
A. Funda kuManani 6:1-4. Khumbula ukuthi uNkulunkulu wayesebabeke babangabakhethekileyo abaLevi. Kunikeza thuba bani kulabo abazalwa bengayisibo abakoLevi loba obaba? (Lokhukuntshengisa ukuthi uNkulu wayelesifiso sokuba lobudlelwane labo bonka ababefuni kungelabandlululo ngemuli loba umhlobo womuntu.)
1. Ubona ngani lokhu kuyahambelana lomthetho ongaphezulu? (Izilingo zamacansi zinkulu. Umuntu obekhangele umthetho owandulela lo engakhetha ukuthi udinga isikhathi esikhethekileo loNkulunkulu.)
2. UNkulunkulu uthi umuntu ofuna ukuba lobudlelwano laye kakumelanga anathe utshwala. Kudlelana njani? (Zingaki izikhathi lapho ezemacansini zigoqela utshwala?)
a. Kukhanya kulesizatho esisobala sokuthi kungani ukudakwa kungahambelani “lokuzinikela kuNkulunkulu.” Kodwa lokhu kuvala ngitsho yonke into esuka esivinini ngitsho lesithelo esiwomileyo. Kuphambanisa njani ukudlelana loNkulunkulu lokhu?
3. Funda kuMatewu 26:27-29. Uthini uJesu ngekusasa yakhe lewayini? (Ukuthi akasoze alinathi size sibendawonye emazulwini.)
4. Umbuso : Ukudla isithelo sesivini lokunatha iwayini kwakuyinto ebalulekileyo ngani ebantwini ababedlula enkangala ababesidla imana? Babengaysibo bonke na amaNazzrithi (esigabeni esithile) ehambweni labo enkangala?)
5. Uma usidla eKFC, eMcDonalds laseSteers uyanatha amanzi na?
a. Konke okunathwayo lapha kule Khafeyini letshukela loba konke. Kangifisi ukuba ngoqatha. Ukuba qatha kakukuhle! Kodwa, amanzi kawamnandi. Abaningi bangazikhathela okunathwa okumnandi.)

6. Ngithemba ngisizile ukuthi ucabange ukuthi kungani umhluzu wesivini ukhanya ulesimo lesi esingejwayelekanga eBhaybhelini(ngikholwa kawucabangi ngokudla kwezindawo zokudlela.) Kuyini okusesithelweni sesivini okubaluleke kangaka okulobidlelwano labantu bakaNkulunkulu? (Bengehlala ngicabanga ukuthi kulokwenza lokuzehlisa. Zehlise uzincitshe uzaba lobudlelwano loNkulu obungcono. UFrank Holbrook wangisiza ukuthi ngikhangelisis lindaba. Ukubalesivini kuveza ukuthi wakhile lapha. UJesu akahlalisekanga size sihlangane naye. Kakumela sihlale sibelobudlelwano obujwayelekileyo loNkulunkulu. Kumele sebesedleni yobudlelwano obungcono lekhaya elinaphakade!)

V. Izibusiso zokucina
A. Funda kuManani 6:22-27. Mngane, uyasifisa na lesisibusiso? Sivela kuNkulunkulu osinikeza ukuxwayisa ngokuthi kumele siphile njani. Kucabange lokhu? Ubudlelwan phakthi kwedlela esiphila ngayo lezibusiso zikaNkulunkulu!

I. Iviki ezayo: Ukukhonza lokuzinikela.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo sokuqala Inqubo entsha

October 30, 2009 · Leave a Comment

 
(Amanani 1-4)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso : Wenza njani enombolweni? Uyazi na ukuthi inombolo lokudlelana kwazo zilenxenye enkulu eziyidlalayo zemhlabeni. Izifundiswa zesiyensi zisazamu ukuqathanisa okwenzakalayo emhlabeni lonombolo abzaziyo. Uma besenelisa balomganga omudi ukuze bafike lapho. Cabanga ke incwadi yeBhayibheli ethiwe “aManani.” Umdala wezinto zonke engaba lencwadi ngamanani?  Kukhanya kunjalo. Uma unjengami kuningi okumle ngikufunde ngamanani lokuhleleka kukaNkulunkulu! Kasiqaleni isifundo.   

 
I. Ukubalwa kwabantu

A. Funda ku Manani 1:1-5. Uyake umangale ukuthi uNkulunkulu engabe elenxenye empilweni yakho? Sibona kuzinikela okungakanani lapha? (UNkulunkulu ubanikeza umlayezo opheleleyo, lokunikeza abasizi amagama!)

1. Isizatho sokubalwa kwabantu siyini? (Kungenxa yebutho.)
2. Cabanga ngokwaziyo ngeBhayibheli, ikakhulu itestamente elidala. UNkulunkulu unqobq izimpi “ngamanani na?” NguNkulunkulu osebenza ngokuthi “ngilabantu abaningi kulawe?”
3. Siyazi ukuthi uNkulunkulu ulendlela engejwayelekanga ekunqobeni izimpi. Lapho esebenza loGidiyoni (AbeHluleli 7),uNkulunkulu wayelokhe esehlisa inani labantu ebuthweni. Ekulwisaneni esiqinti  We know that God has an ni sase Beraki (2 Zikoronike 20) uNkulunkulu wabe lebandla lithungamela impi.Kungani uNkulunkulu esenza okwenziwa ngamabutho wonke lapha?  (Okubalulekileyo yikuthi uNkulunkulu nguNkulunkulu thina kasi Nkulunkulu. Kakusikwethu ukuthi ufisa ukukwenza njani uNkulunkulu. Kumele simlandele ngokukholwa. Kodwa ukuhleleka yinxenye yobuNkulunkulu.)
B. Funda kuManani 1:44-46. Uyibona njaniinombolo yaleli butho? (likhulu!)
C. Funda aManani 1:47-51. Inxenye yabaLevi ingabe iyini? (Ukukhangela ithabanekeli lika Nkulunkulu.)
1. Kutshoni lokhu ngokuhleleka ekukhonzeni kwethu?
2. Kungani abaLevi bengabalwa? (Bekungeke kube kuhle ukwazi ukuthi bangaki abasizayo etempelini? (Injongo ngokubalwa kwabantu bekuyikuhlela ibutho. Injongo kaNkulunkulu yikuthi abaLevi kabasinxenye yebutho.)
a. Kungani uNkulunkulu wenza ukwehlukanisa lokhu? Kungani kungabi labaPristi abangamaqhawe?
3. Funda kuManani 3:14-16. Siyabona lapha ukuthi uNkulunkulu uyababala abaLevi. Okwehlukeneyo lapha kungabe kuyini? (Kwabalwa labafana bonke lalabo ababeleminyaka engaphansi kwamatshumi amabili ababesenelisa ukulwa.)
a. Kungani okwehlukana lokhu? (Njalo ngenqubo kaNkulunkulu abaLevi kabala nxenye empini.)
4. Ubaba wami wabizwa empini walwa empini yesibili yomhlaba. (WW II). Esesikolo labo ababefundela ubufundisa babevunyelwa ukungabi lenxenye. Ngiyakhumbula uBaba esithi lokhu kungabe kwenza abanye bakhetha ezinye izifundo hatsho njengobizo luka Nkulunkulu. Ubona ngani lokhu kwaku kwakugxile kuManani? Uma kunjalo kungani kulenqondo ngalezi izikhathi?

II. UNkulunkulu Oncwele
A. Funda kuManani 1:51-53. Uma omunye umuntu ongasi muLevi engafika eduze letempeli, wayesifa. Uma amatende engabaseduze kakhulu lethabanekeli, “okubi” kwakuwawela. Kungani?
1. Funda kuManani 8:19. Kucasisa njani “okubi” ngokusondela kuNkulunkulu? (UNkulunkulu ungcwele. Abantu yizono. Uma isoni sesondela koNgcwele sasisifa.)
2. Kasiqalise ngami. Ngangi hlala igqoke isudu lethayi enkozweni. Ngakwenza lokhu kusukela ngilijaha ngaze ngaba leminyaka engamatshumi amane. Kungedlula lalapho. Lamhlanje kangisakwenzi. Ngihlala ngiqgoke ijazi,ngiqgoka izinto engingavunyelwayo ukuziqgoka emthethwandaba. Kanginanzeleli na ukwehluka phakathi kukaNkulunkulu Ongcwle le zoni?
3. Lapho engikhonza khona abantwana bayagijimela phambi kwasesidulini intshumayelo iphakathi. Abadala abanghamaba ngomnyango wangemuva bahamba kowaphambili. Kuyahambelani na lesikufunda kuManani?
4. Funda Kwabase Kolose1:19-20. Kulungile ikusondela kuNkulunkulu khathesi? (Yebo. Ngisakhathazekile ngokuswela kala kwe “nhlonipho” enkonzweni njalo ngivulekile ekuxoxeni ngokuqgoka isundu lethayi enkozweni loba kulempumela embi kulenhle. Kodwa okwakuvalela uIstayeli kuNkulunkulu sokususiwe nguJesu. Makadunyiswe!)
a. Kumele sinake na ekwahlukanisweni kokungcwele lokujwayelekileyo?
III. Ukuhlela kuka Nkulunkulu
A. Funda kuManani 2:1-7. Umbhalo uyaphambili ulobe imihlobo yonke, umthngameli, lendawo yokuhlala. Phakathi la phakathi kulabaLevi leThabanekele. (ITende lokuhlanganela). “Nakana umuntu esithi kukhethelekile ukuthi ngelebeka phi itende lami?” Uthini?

1. Kungenza umahluko uma imihlobo emibili iguqule indawo? Uma isizwe sika Rubeni sathi sona sikhatha ikuba sentshonalanga kulokuba seningizimu. Lesizwe sika Manase sithi sifuna ukuba siningizimu kolokuba sentshonalanga. UNkulunkulu bekungamkhathaza na uma lezizizwe zaguqula indawo zazo?
2. Lamhlanje ke? Uma uNkulunkulu engathio simkhonze ngoMqgibelo (Eksodusi 20:10) kumele sikhethe iSonto loba olunye usuku?
3. Uma impendulo isithi “singaphansi komthetho omutsha,” kutsho ke na lokhu ukuthiintando kaNkulunkulu kasa yinto yalutho? UNkulunkulu ngumuntu aphezulu esingayeka nje ukulalela?
B. Ubona ngani ukuhlela kukaNkulunkulu kwenzakala nje? Kungani wakhetha abaLevi ukwenzi okuqakatheke kangaka?
1. Funda ku Eksodusi 32:19-20. Indaba eyandulelayo ithini lapha? (UMosi ephezulu loNkulunkulu esamukela imithetho elitshumi abantu babephansi bekhonza isithombe!)
2. Funda njalo ku Eksodusi 32:25-26. Ngitshele loba ukukhetha kukaNkulunkulu abaLevi kwenzeka nje (Yibo abathembakalayo lapho kukhonzwa isithombe bona bakhatha uNkulunkulu.)
C. Funda kuManani 3:11-13. Bathatha indawo kabana abaLevi? (Eyendlalifa.)
1. Ukukhethwa kwendlalifa njengomtwana obalulekileyo kwenziwa nje nguNkulunkulu, kodwa okwabalevi kuya ngokwenza nje?(Kukhanya kunjalo.)
D. Funda aManani 3:2-6. Sifunde ukuthi abaLevi bakhethwa ngoba bonke abanye bemala uNkulunkulu bona bamkhetha. Sifundani ngokuthethwa kukaAroni ukuba abengumPriesti okhulu?
1. Kasibuyeleni endabeni yethole sibone inxenye kaAroni. Funda ku Eksodusi 32:21-24. Ngenxa yale imbhali ubungamkhetha uAroni labantwabakhe ukuthi bebe ngaba Pristi abakhulu?
2. Kungani uNadabu loAbihu besiwa besfa ngenxa yokusebenzisa “impepho engjwayelekanga?” loAroni uyasuka lapho abantu sebe khethe ukukhonza ithole? (Kakuqedakali ekuqaleni)
3. Sithola sifundo bani kulokhu? (Kwesinye isikhathi uma kufika ezinqumweni zikaNkulunkulu singathi “ngiyazwisisa” Kwesinye isikhathi kasizwisisi.  Njengomuntu kangazi. Isifundo kimi yikuthi kumele ngilalele. Ukuthi kuyazwisiseka kayisikho kwami kumele ngilalele kuphela.)
E. Mngane, sesibonile ukuthi uNkulunkulu kakhathazeki kuphela ngokuhleleka, ukhathazeka ngazozonke izinqumo ezincane empilweni zethu.Uma ucabanga ukuthi uNkulunkulu kakunaki, loba kalandaba loba uyalalela loba hatshi, amanani asitshela okwehlukileyo. Uzasimisela na ukumlalela uNkulunkulu loba uyazwisisa loba kawu zwisisi?
Iviki ezayo: Ukulungiselela abantu

 

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo setshumi lantathu Ukulwela amandla

October 30, 2009 · Leave a Comment

 (3 Johane, Johane 20)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso:Usuke wafunda incwadi wafisa ukuthi ngabe indenyana? Wadana ufika emaphethelweni? Ngizwa njalo ngezincwadi zika Johane. Kule eviki sifika emaphethelweni kuzincwadi zika Johane ebandleni. Kasingeneni esifundweni sencwadi yesithathu kaJohane. Siphakwathi kwayo sizaqedise okwasalela evikini eliphelileyo!

 
I.  UGayisu

A. Funda ku 3 Johane 1:1-2. UJohane uqala ngokubuza impilakahle ka Gayisu. Yincwadi emfitshane le, kungani kucithwa isikhathi ngalokhu? (UJohane uveza ukumnakekela. UNkulunkulu uyazinakekela ezethu impilo abalandeli bakhe kumele baveze lokhu kubanye.)

1. Ngumusa kuphela lowu? Loba, kukhona okuphathelane lokuqina kwethu kokwakomoya enyameni yethu? (Unkulunkulu ufuna sibe lempilakahle emzimbeni lasenqondweni. Ngiyakholwa ukuthi bukhona ubudlelwano. UJohane kacithi sikhathi lapha. UJohane usitshela kanye loGayisu ukuthi kumele sinake impilakahle yalabo abasigombolezeleyo kokwakomoya lasenyameni.)

B. Funda ku 3 Johane 1:3-4. UJohane uqala ngokuti “Ngithemba liphilile,” emavesini amabili alandelayo uyambonga uGayisu. Ngesinye isifundo kithi lesi na? (UJohane ukhuthaza uGayisu ekuphileni kahle. Kumele sense njalo kwabanye.)

C. Funda ku 3 Johane 1:5. Kungani kuthiwa labo abasizwa nguGayisu “yizihambuma?” (Kuveza ukuthi uGayisu kakhangelelanga inzuzo kulokhu. Usiza laba ngoba bengabanye bokukholwa, hatshi ngoba kukhona akudingayo.)

II. Ibandla
A. Funda ku 3 Johane 1:6-8. Kungani abazalwana abahlala loGayisu bedinga usizo kuzihambuma? (Kuveza ukuthi babe ngabavangeli uGayisu wabathatha besenza umsebenzi wevangeli lapho ahlala khona.)

1. Kasithi kawenelisi ukukhuluma emphakathini, kutsho ukuthi kuawubalulekanga emsebenzini kaNkulunkulu? (UGayisu uveza umusa. UJohane usitshela ukuthi umsebenzi webandla uyabanjiswana: “singasebenza ndawonye eqinisweni.” Umsebenzi wamunye ngamunye ubalulekile empumeleni yokucina. UNkulunkulu uyananzelela ukubaluleka kwamuntu munye ngamunye.)

B. Funda ku 3 Johane 1:9-10. Ungabuza amalunga ebandla ukuthi ngubani oowayebalulekile ebandleni, uDiyoterefasi loba uGayisu, ubona ngani babengathini? (Uma uDiyoterefasi enamandla “okususa abantu ebandleni,” amalunga kumele akhangele kuye.

1. UJohane uyaveza ukuthi uDiyotrefasi (Kanjengo Gayasi) uyala ukwamukela abazalwane. Uma uDiyotrefasi engumthungameli webandla, kakumelanga enze ezakhe izinqumo?
a. UNkulunkulu ubeke mandla bani ebadaleni bebandla?

C. Funda kuMatewu 16:17-19. Kakuniki abadala bebandla amandla amakhulu ledlela yokunanzelelisisa “abazalwane?”
1. Khangela njalo ku 3 Johane 1:10. Njengoba uJohane “engumdala,” kungani engasebenzisi amandla “ukubamba” uDitrefasi? Kungani “kukhangelisisa ” uJohane ukahthazeke ngakho?

D. Funda ku Johane 20:19-23. Iviki ephelileyo, sixoxa ngokukhuthaza kuka Johane ngamanga lomphikuKrestu, amalunga esikolo seSabatha amanye aqambe ibandla lamaRoma. Kangithandi ukuhlasela amanye amakholwa, ngaqala ukucasisa engikuthandayo ngaleliandla, ngatsho ukuthi kodwa kangivumelani lezinye imfundiso zabo-kugoqela ukuguqula kwabo ukuthi uJesu ngiumcengeli wethu. Elinye ilunga leRoma “laselisithi uJohane 20 ke?” Kasikhangeleni lindaba okwemizuzwana.

1. Ngubani owaloba uJohane 20? (NguJohane ofanayo owaloba incwadi esizifundayo.)
a. Wayekhuluma lobani uJohane ku Johane 20:23 lapho enikeza la amandla? (UJohane! Phakathi kwabanye.)
b. Ngabe uJohane uyazi (ngoba wakuloba phansi) ukuthi wayelamandla ukuzimisa izono zika Ditrefasi zingathethelelwa, kungani engakutsho? Kungani esithi “uzaveza izono zakhe kuphela”?
2. Uma ukhangela uJohane 20:23, kungani uJesu wayenikeza la amandla? Abafundi kuphela ababesendlini? Onke amKrestu? Bonke abavngeli? Onke omaKrestu?

a. Uma ubona ngani uJesu wayenika amandla labo abasendlini kuphela, khangela njalo ku 1 Johane 5:16-17. Ngabe uJesu wangezelela ngaphansi kwekhasi elithi “lokhu ku goqela kuphela izono ezingakhokheli ekufeni?”

(1) Uma okholwayo (loba umthungameli) enamandla okuxolela izono, kungani uJohane esitshela ukuthi (ku 1 Johane 5:16 ) ukuthi “sithandaze uNkulunkulu amnikeze impilo?”
E. Ukwazi umumo kubalulekile.  Okubalulekileyo ngokwenzakala kuJohane 20:23 kungabe kuyini? (UJesu wayesada ukuvuka ethuneni. Wayesanda ukuqoba isono!)

1. Kwaguqulani endleleni isono esasixolelwa ngayo? (Kazisekho inyamazana ezihlatshwayo. UJesu wafa kanye efela bonke. AmaHeberu 7:27.)
2. Abantu badlala nxenye bani ekukhuthazeni abantu  ekwaziseni abantu ngendlela entsha yokulwisana lesono? (Yikho engibona ukuth uJohane 20:23 ukhuluma ngakho: um abafundi besabelana labanye ngaloluhlupho esonweni, isono salo ozwayo singaxolelwa. Uma bengakwabelani labanye, umhlaba kawusoze wazi.)

F. Khangela njalo uJohane 20:22-23. Inxenye yalokhu okulapha yikwamukeliswa kukaMoya Oyingcwele. UMoya Oyingcwele udlala nxenye bani ekuxolelweni kwezono? (Funda kuJohane 16:7-8. Enye yomsebenzi kaMoya Oyingcwele yikusivezela izono zethu.)

1. Funda kuMatewu 12-31-32. Kuvezani lokhu enxenyeni yabantu leka Moya Oyingcwele ekuthethelelweni kwezono? (Kufundisa ukuthi ovezela abantu ukuthi bonile nguMoya Oyingcwele. Singakhuluma “Simphikisa” (simala) uMoya Oyingcwele amandla okubona ukuthi sonile aysuka kasisoze sivume izono.)

2. Ukhona ongangitshela lapho abafundi abathethelela izono loba bebamba izono zabathile? (UJohane kazange athi singakwenza lo Ditrofasi kayikho leyodwa indawo eTestamenteni Elisha esihlangana lakho lokhu kusenziwa ngabafundi.)

3. Funda kuMatewu 6:14-15. Kutshona ukuthi silamandla okuthethe;e;a izono na?

4. Funda ku Zenzo 10:43. Kutsho njani lokhu ukuthi sithola intethelelo yezono? (Ngegama likaJesu.)
G. Kasikhangeleni nja;lo incwadi zikaJohane. Funda ku 1 Johane 2:1-2. Ngubani onamandla okuthethelela izono? (UJesu nguye olamandla onke phezu kwezono.)

H. Funda kuLuka 24:45-49. Kungabayini ehlanganisiweyo ekuthethelweni kwezono? (Ngibona ngani lumbhalo yiwo ocasisa kakuhle uJohane 20:23. Impilo kaJesu, ukufa kwakhe, lokuvuka kwakhe kwamqoba usathane, isono lokufa. Yikho okudingakala yo ekuthethelelweni kwezono. Okunyeokudingakalayo nguMoya Oyingcwele. Singamthuka uMoya Oyingcwele kasingeke sixolelwe-kakukhethelekile ukuthi uJesu usenzeleni lokuthi abantu bangasenzelani. Okwesithathu ekuthethelelweni kwezono yibudlelwano phakathi kuka Moya Oyingcwele labantu ukutshunyayelweni kwevangeli.)
1. Yikho kuphela okukhulunywa nguJesu ku Johane 20:23-ukuthi kumele sifakaze kwabanye?( Funda uMatewu 9:2-9. Ukufunda indaba eku uMatewu 9 ubesuzwisisa uJohane 20:23 ukuthi uJesu unikeza amandla akhe komunye, ngibona kukhona okuningi kulokumfakazela kuphela nje. Okungakanani, kangazi. Umganga obekwe kuJohane 20:23 ngowokuphetha, ukuthethelelwa kwezono kugoqela izinto ezintathu: UJesu, uMoya Oyingcwele labalandeli.)

I. Funda ku 3 Johane 1:11. Inxenye yethu ekuphileleni uJesu nsukuzonke ingabe iyini? (Ukwenza okuhle. Singangena enxoweni enkulu sixoxa ngenxenye abantu abalayo ekuthethelweni kwezono, kakumelanga silahlekelwe injongo yethu yikuphila kuhle.)

J. Funda ku 3 Johane 1:12-14. Mngane, uyafisa na ukuba ngu Demiterus? Lapho sovala isifundo sethu ezincwadini zikaJohane, ngikholwa ukuthi udaba lwakhe olukhulu yikuthi sithathe indlela yokukhanya (indlela eyaempilweni enaphakade) nsuku zonke sihambe sisiya eduze lekulungeni. Uzawamukela na lumthwalo?
 

III. Iviki ezayo: siqala isifundo ngencwadi ka maNani

 

 

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo setshumi lambili: Incwadi kaJohane kowesifazana okhethekileyo

September 22, 2009 · Leave a Comment

 (2 Johane)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: “Iqiniso” kasinto eqakathekiswayo kulezi insuku- ikakhulu eMelika. Abalobayo lalabo abafundisayo bayahlanganisa iqiniso lokubekezelelana. UNkulunulu uyasifundisa ukubekezela ngoku yekela isono silandele indlela yaso. Kodwa uNkulunkulu kahlanganisi ukubekezela leqiniso. Uma kusiza ensindisweni, uJohane usifundisa ukuthi kuleqiniso linye, kaziziningi inkolo “eziqotho” kusiya ngozikholwayo. Kodwa uJohane kukhona akuqinisayo ikakhulu ngalabo abafundisa okwehlukeneyo leqiniso eliqotho. Kasingeneni esifundweni sethu sizwe okunye!

 
I. Owesifazana labantwabakhe

1. Funda ku 2 Johane 1:1-2. UJohane “ngumdala.” Ubona ngani uyamazi owesifazana “okhethekileyo?” (Yebo leli longumuntu “loba iqula” elaziyo ukuthi uJohane “ngumdala
2. Ngubani owesifazana lo? (UJohane waloba uSambulo lapho athi khona ibandla leqiniso ( Sambulo 12:1) nguye lo owesifazana. Kungaba libandla leli. Kungaba nguwesifazana ojwayelekileyo. Njengoba kuyiyo lindlela yoku caza ibala elithi “Matha” ngesiGiriki. Lokhu kunga mela omunye okuthiwa ngu Matha. Kasazi?)
a. Kulendaba uma uJohane ekhuluma ngebandla elithile loba umama othile? (Njengoba uJohane ekhuluma ngabantwabakhe siyazi ukuthi ujonge la amazwi abe ngawe qula elithile, kangiboni ukuthi lokhu kubalulekile.)
3. Iyatsho na incwadi ukuthi lo owesifazana wakhethwa njani? (Hatshi.)
a. Ubona ngani wakhethwa njani?
b. UJohane ukholoma “ngokhethekileyo kaNkulunkulu?”  (Ngileqiniso ukuthi wakhethwa nguNkulunkulu, kodwa ngiyathandabuza uma kuyikho akutshoyo uJohane. Ngibona bonke babekhwethwe nguNkulunkulu. Uma ufunda incwadi ecaza isiGiriki ithi lelibala litsho ukuthi “nkosi, enkulu.” Uma uJohane ekhuluma ngomuntu othile, lo kungaba ngumuntu ojwayekileyo emphakathini.)
4. UJohane uyaliphindaphinda ibala elithi “iqiniso.” Kungani uJohane esithi umthanda “eqinisweni?” Abantu abathembakeleyo bathandeka ngcono? John keeps repeating the word “truth.” Why would John say he loves her in the “truth?” Are honest people more lovable? Kasithandi izigangi? Uma umuntu elokuzwisisa ngomhlaba olakho, uzwa useduze labo. Sizwa siseduze lalabo esivumelanayo enkolweni. Njengoba siza bona ngaphmbilini uJohane uyabaqakathekisa abazi iqiniso.)
B. Funda ku 2 Johane 1:3. Ungathnda “umusa, uzwelo lokuthula” (Yebo.)
1. Nubani onikeza lezi izinto? (UJohane uyasitshela ukuthi uNkulunkulu loJesu yibo abanikeza lezi izibusiso.)
2. Ziza nje zodwa? Kungani uJohane eloba esithi “uzakubalathi eqinisweni lethandweni?” (UNkulunkulu uveza uthando kubo bonke abantu, kodwa labo abethembakeleyo abamlandelayo abathembakeleyo uyabanakekela.)
3. Jesu waletha na ukuthula phakathi kwethu loBaba? (UJesu wabuyisana loMoya Oyingcwele lezoni (ezijengathi) lapho asemboza ngegazi lakhe. Bona kwanaseKolose 1:19-20.)

II. Abantwana
A. Funda ku 2 Johane 1:4. Uma ulabantwana , bonke bahmaba eqinisweni na? Lumama ulomumo ofanayo, kasibo bonke abanwabakhe abahamba njengalokho abamele bekwenze. (Mhlawumbe yikho okukutshoyo. Kungabe kusitsho ukuthi uJohane usehlangane labanye abantwabakhe emsebenzini wakhe labo ababonayo bahamaba eqinisweni.)
1. Kubaluleke kangakanani ukuhamba eqinisweni? Isindiso yethu ngomusa ingabe istsho ukuthi singakhohlwa ukulalela? (UJohane uyaphinda esikufundileyo ku 1 Johane. Umusa kawutsho ukuthi singasalaleli. Unkulunkulu, uJohane uthi “usilayile” ukuthi sihambe ngaqiniso.)
a. Kuyakuthokozisa na uma abantwabakho behamba endleleni kaNkulunkulu?
b. Ungenzani uma bengakwenzi lokhu?
B. Funda ku 2 Johane 1:5-6. Singakanani isikhathi lapho okwaqala khona ukuthi sihambe ekhukhanyeni? (Kusukela ekuqaleni. Ukulalela yindingeko engazange iguquke.)
1. Ubudlelwano bungaphi phakathi kokulalela lothando? Kulobudlelwano bani phakahi kokuhamba eqinisweni lethandweni? (Sitshengisa uthando kuNkulunkulu labanye uma silandela imithetho kaNkulunkulu.)
a. Uma abantwabakho bekulalela wena, batshengisa ukukuthanda na?
(1) Ungakuphendulelela lokhu ke: Uma abantwabakho bekuthanda bazakumamela na?
(2) Yiyo na impendulo kulokho okumele sikwenze ebantwaneni abangahambi endleleni kaNkulunkulu-sibatshengise uthando?

III. Abaduhisi
A. Funda ku 2 Johane 1:7. Ukuduhisa kuyame phi? (Ukuthi uJesu uzile enyameni.)
1. Kungani le inxenye yokukholwa kwethu kubalulekile kangaka? Lokhu yikuba ngumuntu kukaNkulunkulu waphila lathi. Ukuzwisisa ukuthi uJesu wayengumuntu opheleleleyo njalo waye nguNkulunkulu ngokuphelela kwakhe kubalulekile ekuzwisiseni isiKrestu. Umdali wethu waphila impilo epheleleyo enxenyeni yethu. Lapho esifa esiphambanweni endaweni yethu, ngomfanekiso safa laye. Lapho evuka emathuneni saphiwa ithuba lempilo enaphakade.)
2. Yiso na isizato uJohane ebelokhu ekhuluma ngeqiniso ekuqaleni kwencwadi yakhe?
B. Funda ku 2 Johane 1:8. Singalahlekelwa lusindiso lwethu loba uma singasidiswa sihlala sinjalo? Loba “osindisiweyo usinde inaphakade?” (Singalahlekelwa yisindiso.)
1. Kungani uJohane ekhuluma ngosindiso lwethu njengento “esayisebenzelayo.?”  Kakuzwakal njengo musa! (UJohane uyakholwa ukulunga ngokukolwa.  ! Johane 2:1-2. Yisipho esisuka kuJesu. Kodwa uJohane ufundisa ukuthi kufanele sihambe ekukhanyeni. 1 Johane 1:7. Usifundisa ukuthi uma simazi ngokweqiniso uNkulunkulu, sizafuna ukuyilandela imithetho yakhe. ! Johane 3:4-6. Ngumsebenzi ukulalela. Ngumsebenzi okumele wenziwe-esiza vuzwa ngawo.)
C. Funda ku 2 Johane 1:9. Nanzelela umugca othi “gijima phambili.” Esikhathini esinengi abaphambili ekugijimeni bayanqoba. Kungaba yinto embi njani ukugijima phambili? (Siyakubona lokhu sonke isikhathi. Abahlakaniphileyo balokukhanya. Balokuzwisisa thina abanye esingenakho. Nanzelela ifundiso enjengaleyi. Uma isala ukubangumuntu kuka Jesu inanzelele, ngeyamanga.)
D. Funda ku 2 Johane 1:10-11. Wonke amabandla alohlupho lwabantu abafundisa ezikolo zabo abangafundisi kanye okufundiswa libandla. Uthini uJohane ngalokhu? (Kumele sibatshele bafundise okunye.  Kakumelanga samukele ifundiso zamanga “ezindlini sethu” loba “sizamukele”. Kungani? Ngoba “siba lenxenye emisebezini yabo amibi.”)
1. Ukukhululeka kwezemfundo ke?
2. Ukubaluleka ke ko kudinga ulwazi olutsha lokuzwisisa okutsha? (Kangikholwa ukuthi uJohane ulwisana lokufundisisa. Uphikisana lokuvumela imfundiso yamanga. Uma lokhu kusiba sobala kumele sinanzelele singaseheli imfundiso engasi yeqiniso.)

IV. I-E-Mayili
A. Funda ku 2 Johane 1:12. UJohane engafuna ukusebenzisa i-e-mayili kulamaphepha ne inki? UJohane “uluhlaza?”
1. Injongo kaJohane ngokuhlangana ubuso nobuso ingabe iyini? (Kuza letha intozo. Kukhona okukhona uma abantu behlangana kulanxa belobelana. Iminyaka edluleyo umkami wabeka umthetho wokuthi kumele abona zonke izincwadi ze e-mayili ezithunyelwa amalunga ebandla. Ngiyabe ngidlala, abazalwane besebekhubeka. Uma sihlangana ubuso nobuso kuyasiza ekusanganisekeni.)
B. Funda ku 2 Johane 1:13. Kutshona ukuthu “owesifazana okhethekileyo” lo “dade okhathekileyo” nga mabandla?(Ngthemba ngamabandla ahlanganela ezindlini, kulokuba nje . ngabantu.)
C. Mnagane, usulamukele na iqiniso lokuthi uJesu weza ngokwenyama, wakufela, wavuka kwabafileyo ukuze ubenempilo enaphakade? Imfundiso enhle kangakanani, lesithembiso esihle kangakanani! Uma ungakakwamukeli kungani unganikeli inhliziyo yakho kuJesu khona manje?

V. Iviki ezayo: Ukulwela amandla.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo setshumi lanye Izihloko ezibalulekileyo ku 1 Johane

September 21, 2009 · Leave a Comment

 (1 Johane 1-5) Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D. Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society, ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Ngiyathanda ukufunda incwadi ezikhuluma ngeqondo. Kakho owaziyo ukuthi abantu bacabanga njani loba ukuthi abakuzwayo bakucubungulusisa njani masinya kangaka. Kuthatha isikhathi esingakanani ukubona ubuso obwomuntu omaziyo? Kukuthatha isikhathi esingakanani ukuthi utsho ukuthi umntu uleminyaka emingaki? Ukufananisa ubuso lokutsho iminyaka yomuntu yinto enzima kangaka kukhomputha. Esikwaziyo ngenqondo zethu yikuthi ukuphinda ulutho oluthile kuyaqinisa iqondo zethu ekulwenzeni. Usuke wafunda incwadi elesahluko sokukhangelalisisa ekucineni kwayo? Yikho esikwenzayo lamhlanje. Siza kwenza esikwaziyo ukuthi kuyazisebenzela inqondo zethu: okuqinisa ukuzwisisa kwethu incwadi kaJohane. Kasingeneni ekukhangelisiseni u 1 Johane sibone ukuthi kungenelana njani lokhu!

I. Indlela ezimbile

A. Funda ku 1 Johane:5-7. Silokukhethabani okubili empilweni? (Singahamba ekukhanyeni loba ebumnyameni))

1. Singethemba abantu ukuthi bastshele ukuthi bahamba kuyiphi indlela? (Hatshi. Ku 1 Johane 1:6 kuvezwa ukuthi abanye abanqiniso ngayo.)

2. Singaba kwazi njani ukuthi sithatha yiphi indlela? (Siyazi ukuthi sisendleleni yokukhanya uma singaphila ngeqiniso. Silobudlelwan labanye endleleni yokukhanya. Siyaphambili kule indlela.)

3. Kungaba yini esndleleni yokukhanya esivikela esonweni endleleni yokukhanya? Yikukhetha, ukuhamba, iqiniso loba ini? (“Ingazi lika Jesu liyasihlambulula kuzo zonke izono.”)

4. Uma igazi lika Jesu lisihlanza ezonweni, kungani ngimele ngihambe endleleni yokukhanya? Ukuhamba ngumsebenzi! (UJohane udweba umfanekiso wempilo yomKrestu ekhulayo. Siyahamba sindinga ukuthi sihamba endleleni eyiyo eqondileyo.)

II. Umumo wendlela yokukhanya

A. Funda ku 1 Johane 2:1-2. Ukugcina imithetho kubalulekie okungakanani? Kulabo abasedleleni yokukhanya? (UJohane uthi eyethu injongo yikuthi singoni.)

1. Luhlupho olungakanani uma singona? (Indaba ezimnandi! UJesu uyembosa impilo zethu ngomnikelo wempilo yakhe.)

B. Funda ku 1 Johane 2:3-6. Yekela ngiphinde umbuzo ofanayo lalo engiwubuzileyo. Sikhangele la amavesi, luhlupho olungakanani uma singona? (UJohane uthi ukweza kwethu yikho okuveza ukuthi “siyamazi na ” uJesu..)

1. UJohane ebengathini ngomuntu othi usindiswa ngomusa kodwa uzakwenza isono esazi ngoba esithi kakulandaba- njengoba besindiswe ngomusa? (UJohane uthi lo umuntu aka mazi uJesu. Unamanga (kwabanye nakuye.) ngokuthi unobudlelwano noJesu)

C. Funda ku 1 Johane 2:9-11. Minengi imthetho. Ngingaba kwazi njani uma ngigcina umthetho- okutsho ukuthi kanginamanga ngokuba sekukhanyeni? (Ngiyathanda abazalwane.)

 1. Funda kuMatewu 22:36-40. UJesu uhlanganisa njani imithetho elitshumi lothando (lemithetho yonke)?

2. Sikhuluma ngokubaluleka kweSabatha. Yiwo na umthetho obalulekileyo ukwedlula yonke na? (Kayisiwo umthetho oyisika olothando.)

a. Uku gcina umthetho weSabatha kulani lokuthanda? (Wonke umthetho kaNkulunkulu ulokwenza lothando? (Yonke imithetho kaNkulunkulu ilokwenza lothando. Lapha yikuthanda uNkulunkulu lokuzithanda thina ngo nakekela ukuhlala singabaphathekileyo sithole ithuba lokukhonza uNkulunkulu siphumule.)

D. Funda ku 1 Johane 2:15-17. Kulothando olubi lothando oluhle na? Uma sisendleleni yokukhanya, kakumelana sithande imoto zethu, izindlu zethu, loba izinja zethu? (Kakulula ukukucasisa lokhu, sengike ngabona okukhulunywa ngoJohane kusenzakala kwezinye inkonzo esingike ngayakizo. Kwezinye inkonzo umsebenzi wakho lenotho yakho kubalulekile. Kwamanye abantu kabakunaki lokhu. UJohane uthi yeni inotho lezikhundla yizinto zomhlaba.)

 1. Kakwenzakali lokhu na esikutshoyo? Angithi imali, amandla, lendawo eziphakemeyo konke kubalulekile kanunjalo? (UJohane uyaphendula umbuzo wokuthi kuyenzakala na lokhu ku 1 Johane 2:17. Uthi zonke lezi izinto zizakutshiswa. Zizokwedlula. Kasi khangelisiseni izinto ezinaphakade ezingedluliyo.)

II. Ukulungisiswa endleleni yokukhanya

A. Funda ku 1 Johane 3:1-3. Uyabuka (Wawu buka) uyihlo lonyoko na? Uma kunjalo wazama na ukuphila ngezimiso zabo?

1. Kungani? (Uzwe ulomthwalo. Ubone kufanele ukuthi uphile ngendlela abantu abakhangelele ukuthi uphile ngayo. Ube ungafuni ukubadanisa abazali bakho.)

 2. Ubaba wayesithi “ungumntaka Mpofu kumele umamele!” Uthini uJohane kithi ku 1 Johane 3:3 uzwakala njengobaba? (Uthi singabantwana baka Nkulunkulu njalo kumele kumele sibe njangoBaba wethu oseZulwini.)

a. Qathanisa lokhu lomuntu othi “ ngisindisiwe engikwenzayo kakundaba zalutho.” Umuntu olomqondo onje uyamazi unkulunkulu njengo Baba ngokweqiniso na?

 B. Funda ku 1 Johane 3:7-8. Into eluhlupho uJohane angifisi ukuthi silahlwe yiyo ingabe iyini? (Ukuthi esikwenzayo kakusindaba zalutho loba kubalulekile.)

1. Okusobala okutshiwo nguJohane esimele sikwenze kungabe kuyini? (Abantu abalungileyo benza okulungileyo. Abangalunganga beza isono. Ufisa ukwazi ukuthi usendleleni yokukhanya loba eyobunyama? Khangela izenzo zakho. Kakunzima lokhu.)

C. Funda ku 1 Johane 3:11. Isimiso sokwenza kwethu kuhle singabe siyini? (Isimiso esiphezu kwazo zonke yikuthi siyathandana na.) 1. Zingaki izono zakho eziza ngenxa yobumina? Uyazithanda ukwedlula abanye?

III. Ukuhamba ethandweni

A. Funda ku 1 Johane 4:7-8. Ngithwala nzimi ngalo umqondo wokuthanda abanye. Ngiyabathanda abantu abaningi. Kodwa ukubathanda ngendlela engizithanda ngayo kakulula. Siqala njani ukuthanda? (Uthando lusuka kuNkulunkulu. Ukwazi okuningi ngoNkulunkulu, “ukuzalwa” ngokuka Nkulunkulu kusenza sithande ngcono.)

B. Funda ku 1 Johane 4:9-11. Ungathi uyamthanda uNkulunkulu ngokweqiniso? Ngubani owaqalayo phakathi kwakho loNkulunkulu? (NguNkulunkulu. Wathumela indodana yakhe ukuzosifela singakayazi.)

1. Usuke wezwa umuntu esithi “ngizamxolela uma esecelile ukuxolelwa?” “Ngizamhlonipha engafunda ukuhlonipha.” Uthini uJohane ngale indlela yokwenza? (Uma siza thanda ngendlela uNkulunkulu athanda ngayo sizakubathanda abantu bengakathandeki.)

C. Funda ku 1 Johane 4:12. UJohane uthi kunzima ukuthanda ngoba kasikmboni uNkulunkulu? Loba utsho okunye? (Ngibona ngani uthi abantu kababoni uNkulunkulu babona wena. Uma uthando luka Nkulunkulu luphila phakathi kwakho wena uyidlela abanye “ababona” ngayo uthando luka Nkulunkulu.)

1. Kunjani lokhu ekwethembakaleni? Umbono abanye ababalawo ngoNkulunkulu weyame emahlombe ethu!

D. Funda ku 1 Johane 5:3-5. UJohane uyasitshela ukuth loludaba lokuthanda uNkulunkulu sithande labanye kalunzima. Yisithembiso lesi? (Siqala ngokwazi uNkulunkulu. Ngokufunda lokwazi ngezindlela zakhe. Sibe sesimlalela. Uma sesiqalile ngale indlela ukuyaphambili kakunzima. Kumele siqale nje.)

E. Mngane, wena ke? Uma ubona uthando lwakho luphans kakhulu, uzazimisela ukumazi ngcono uNkulunkulu lokumlalela? Kungani ungaceli uMoya Oyingcwele enhliziyweni yakho ukusize ekuhambeni kule indlela?

Iviki ezayo: Incwadi kaJohane kowesifazana okhethekileyo.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo sesitshiya galo lunye Ukukholwa endodaneni kaNkulunkulu

September 11, 2009 · Leave a Comment

(1 Johane 4 & 5)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Lapho ngihlolisisa imihlolisa yezifundi zomthetho, ngiyazama ukunikeza abafunde imiklomelo ngempendulo zabo. Njengoba imibuzo yami indinga inxoxo ngiyazama ukudinga ukuzwisiswa komthetho ngulo ophendulayo. Kodwa kukhona impendulo eqondileyo. Kunjalo na lendaba zakomoya? Kulempendulo enye eqondileyo na?  Isifundo sethu kule iviki sikhuluma ngempendulo “enye eqondileyo.” UJohane uthi inye impendulo eqondileyo njalo singayifumana umvuzo yimpilo enaphakade. Singehluleka ukuyithola impumela yikulahlwa okuphakade. Lokhu kuzwakala kuliqiniso! Kasiqaleni isifundo sizwe okunye mngempendulo eqondileyo!

 
I. Umbuzo wokuhlola
A. Funda ku 1 Johane 4: 1-3. Mingaki imoya ekhuluma lawe? (OkaNkulunkulu lophikisana loNkulunkulu.)
1. Ubona ngani uthini uJohane uma eloba ngemimoya? Yikunyenye za na ezindlebeni zethu ? (Ngibona ngani usebenzisa lelibala kabanzi esitsho imikhumbulo, indlela yokucabanga, abafundisi-iloba yini ezama ukusidonsela kokuthile.)
2. Singehlukanisa njani iqiniso na manga? (UJohane unikeza usinikeza ukuhlola okulula: iqiniso lithi uJesu usuka ezulwini ku Nkulunkulu wenza emhlabeni engumuntu.)
3. Sengike ngathi emuva umuntu okholwa iTestamente elidala, ozwisisa inqubo yeminikelo eyayisenziwa ngaleso sikhathi, kumele amukele ujesu lesiKrestu njengenxenye yenqubo le. UJohane uyawuqinisa lumcabango ngokuthi uma sikholwa iBhayibhele, siyakholwa ukuthi uJesu yiNdodana kaNkulunkulu eze ingumuntu.

B. FUnda ku 1 Johane 4:4-6. Umhlaba uyawuzwisisa lumcabango na? (Hatshi.)
1. Umcabango ngamaKrestu esikhathini esiningi yikuthi bayizi wula njalo aba fundanga. Liqiniso na leli? (UmKrestu engaba yiswula esingafundanga, njengokungenzakala kulabo abangasi maKrestu. Kodwa okwehlukanisa amaKrestu labangakholwayo yikuthi amaKrestu balombono womhlaba oloKrestu njengensika yabo.)
2. Kusifundisani lokhu ngokutshunyayelwa kwevangeli? Kuzamele sehlukane leqiniso ngoba abangakholwayo ka balamukeli? (Yikho lapho okumele seyama kuMoya Oyingcwele ukuthi athinte izinhliziyo zethu. Singaveza okusobala ngomqondo wethu kodwa uma uMoya Oyingcwele engekho lokhukucabanga kakusoze kusisize.)

II. Uma ungenelisa ukuphumelela ekuhlolweni

A. Funda ku 1 Johane 5:1-4. Kumele silalele imthetho kaNkulunkulu? (Yebo.)
1. Kungani?  Ukuze sisinde? (Uthando lwethu kuNkulunkulu lusenza silalele imithetho yakhe.)
2. Iviki edlulileyo sifunde ukuthi kumele sinikele esilakho ngenxa yabazalwane abaswelayo. Sixoxile ukuthi kunzima kangakanani (ikakhulu kimi) ukufinyelela kulesisigaba. UJohane uyangitshela ukuthi ukufinyelela lapha “kakunzima” Uyadlala?
a. Ngithe ngifunda iviki ephelileyo ebengibafundisa bebesala ukuthi benganika imala labo abasemigwaqweni. Abanye bebesithi bona bakhululekile behle beqedelane lakho. (Siyanika imali uNkulunkulu uzalungusisa okunye.) Abanye bathe kumele sibuze abakufnayo, sibe sesikuthenga (uma sivumelana lakho). Sicine sivumelana ngokuthi kumele sibazi abaswelayo ukuze sicine sibasiza ngendlela efaneleyo. Uma ngikutshele ukuthi bana lobungane lomuntu ongela ndawo yokuhlala kunzima na lokhu?
3. Inyanga iziyisithupha ezedluleyo ukhona ofikileyo enkozweni elahlekelwe ngumsebenzi, lomkakhe wamcotsha ekhaya, yikho ubedinga indawo yokuhlala. Ngilezindlu zokulala ezintathu endlini yami ezingelamuntu. Inhliziyo yami ithentekile ngabona kufanele ukuthi ngimsize lubaba.Umkami wasesithi uzobe eyedwa lalo umuntu angamaziyo. (Kakekho obemazi enkozweni.) Kangizamnge ngimxuse ukuthi ahlale lathi ngemva kwesikhatshana ubengasabuyi enkozweni. Bekumele nganzeni?

B. Funda ku 1 Johane 5:5.Isihluthulelo sokunqoba umhlaba singabe siyini? (Ukukholwa ukuthi uJesu uyindodana kaNkulunkulu.)
1. Kuzwakala kunzima lokhu kimi. Sisanda ukufunda ngokuthi kumele simamele imithetho. UJohane sekhuluma ngokukholwa. Kungani? Okusobala yikuthi lezizinto zombili zilobudlelwano. Ukukholwa Jesu iNdodana kaNkulunkulu yiyona “mpendulo eqondileyo” ukuze kube nempilo enaphakade. Uma ufika kule impendulo, kuyaguqula ukwenza kwakho.)

III. Ukwazi isihluthulelo kulungile

A. Funda ku1 Johane 5:6. Lapho ngihlola ngiyazama ukubona ukuthi ngithola impendulo eyiyo. Abafundisayo babiza impendulo eziqondileyo “njengezihluthulelo.” Kungani uJohane esithi singazi ukuthi uJesu yisihluthulelo esiqotho sempilo enaphakade? (Uthi uJesu weza ngamanzi langegazi.)
1. Kulobudlelwano bani phakathi kokuthi uJesu nguNkulunkulu lamanzi legazi? (Labo ababefunda incwadi kaJohane kwakusobala kibo. Uma uzwisisa uDeteronomi lo Levi, inqubo yasethabanekeleni yayixhile ekuhlanjululweni ngamanzi langegazi. Amanzi ayesusa ukungcola okwejwayekileyo. Igazi lona lisusa ukungcola kwakoMoya. UJesu wahlanzwa ngamanzi ekubhapathizwa (Matewu 3:13-17) wacitha elakhe igazi ngenxa yethu (Matewu 27:50). Sidinga izimpilo ezihlambukileyo lenhliziyo ezihlambukileyo.)
2. UMoya oyingcwele ulenxenye bani kulokhu? (Funda kuJohane 3:5-6. UJesu uqathanisa ubhapathizo (Ukuhlanzwa ngamanzi) ngengokuzalwa ngokuka Moya Oyingcwele (ukuhlanzwa kokwakoMoya).)

B. Kasikhangeleni njalo ku  1 Johane 5:6. UJohane uthi uMoya ufakaza “iqiniso.” Kangazi loba ubudlelwano phakathi kwamanzi, legazi loMoya Oyingcwele kwenze umcabango osobala. Ungakuhlanganisa njani lokhu kokuthathu? (Funda ku 1 Johane 5:7-8. Khumbula inxoxo yokuba silempendulo eqondileyo na. Amandla kaMoya Oyingcwele kubandla lakuqala, lamandla kaMoya ezimpilweni zethu lamhlanje, kuveza ukuthi uJesu uyaphila uqotho. Ukuqathanisa uJesu lendlela yokuhlambulula isono lencekeza yasendulo, lokubona ukuthi uMoya Oyingcwele usebenza njani ezimpilweni zethu, konke lokhu kuveza ukuthi ngeqiniso uJesu uyiNdodana kaNkulunkulu, indlela yokususa okusivikela empilweni enaphakade.)
1. Kungani siding ofakazi abaningi? (Ukuze sibeleqiniso.)

C. Funda ku 1 Johane 5:9-10. UJohane uqathanisa akutsho ngoJesu  lendlela esiboniswa ngayo ulutho oluthile. Kungani umqondo wokuthi uJesu yiyo impendulo unamandla ukwedlula eminye imiiqondo? (Ngoba ngu Nkulunkulu ofakazayo.)
1. Bengicabanga ukuthi sifunda lokhu encwadini elotshwe nguJohane! Kungani esithi uNkulunkulu ngomfakazi ngakukhulumayo?
2. Ngiseyingane omunye wabangane bami wayesebenzisa uyise njengo “mfakazi” ngayekukhuluma . Ngingazama ukumphikia wayesi “ubona ngani uyazi ukwedlula ubaba?” Kungani uJohane esithi uNkulunkulu uyamele endabeni yakhe yempilo enaphakade? (Funda kuZenzo 1:6-8 laku Zenzo 2:1-4. Ukwenza kuka Moya ezimpilweni zethu kuveza ukuthi uJesu nguNkulunkulu. Longu Nkulunkulu okulumisana lathi hatshi abanye abaphikisanayo.)
3. Funda ku Johane 11:41-44. UNkulunkulu wayesebenza njani kuJesu empilweni yakhe ukuze abengufakazi wakhe?

D. Funda ku 1  Johane 5:11-12. Mana kancane. Siphambanisle ngemvelo yobfakazi buka Nkulunkulu? (Uvuko lukaJes luyaveza amandla empilo enaphakade. Yibo ubufakazi abuvezayo uNkulunkulu bokuthi uJesu unguNkulunkulu.)
1. Kubaluleke okungakanani ukufinyelela empendulweni yeqiniso? Kubaluleka kangakanani ukukholwa uNkulunkulu? (Kulempumela eziphakade.)

E. Mngane wena ke? Usumamukele na uJesu njengeNdodana kaNkulunkulu? Uyakholwa ukuthi uJesu wafa enxenyeni yakho ukuthatha izono zethu? Uyakholwa ukuthilapho uJesu evukela empilweni enaphakde nawe unalo ithuba lempilo enaphakade? UMoya Oyingcwele ngfakazi walezi izinto empilweni yakho na? Uma ungeke uthi “yebo,” kule yonke imibuzo, manje cela uJesu lamandla kaMoya Oyingcwele angene empilweni yakhoukuze ube lesihluthulelo sempilo enaphakade.

IV. Iviki ezayo:Ukuqina

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized

Isifundo Setshumi: Ukugxila

September 11, 2009 · Leave a Comment

(1 Johane 5:13-21)
 
Copr. 2008, Bruce N. Cameron, J.D.  Yonke imibhalo ivela ku-New International Version (NIV), copr. 1973, 1978, 1984 i-International Bible Society,  ngaphandle umakuchaziwe. Imibhalo esuka ku-NIV isetshenziswe ngevumo ye- Zondervan Bible Publishers. Impendulo ezikhethiweyo zitholakala kuzigobholozi (). Uma usamukela lesi-Isifindo nge-email, kodwa sibesisilahleka ungasithola kule ikheli ye-web: http://www.GoBible.org. Thandazela ukuba uMoya Oyingcwele uvule ukuzwisisa kwakho ungakaqali ukufunda.

Isigeniso: Ku 1 Johane 5:19 uyasitshela ukuthi “siyazi ukuthi singabantwana baka Nkulunkulu, lomhlaba wonke ungaphansi komubi.” Singaba lakuqina bani kumumo onje: ukuthi sizahlala sithwele nzima? Ukuthi impilo kayisoze isiphathe kahle? Wonke umuntu ufisa ukuba lolutho angalwethemba. Wonke umuntu ufisa ukuba lomuntu ongama laye ngzikhathi zobunzima. Kungenzeka ukuthi lindingeko ihlale ingagcwalisekanga? Kasingeneni esifundweni seBhayibheli sizwisise!

 
I. Ukuqina ngempilo enaphakade

A. Funda ku 1 Johane 5:13. Singaba lesiqiniselo sani? (Ukuthi uma singakholwa sinempilo enaphakade.)

1. Funda ku Jakobe 2:19. Kabavumelani na uJakobe lo Johane?
2. Kungaba yini esesikufundile okungasisiza ngalokhu kuphikisani okuphakathi kwe ncwadi lezi? (Sesifundile ukuthi sonke sisendleleni enye kulezo ezimbili ezikhona. Ingaba ngeyokukhanya loba eyobumnyama. Indlela yokuphila ikhokhela empilweni enaphakade.)
3. Ukuthi sikule indlela (kungatsho kanjani ukuthi sisehambweni)kusinika siqiniselo bani ukuthi sizozindiswa? (Esingakutsho yikuthi ukuba sendleleni yokukhanya kutsho usindiso. Ngesikhathi esifanayo lokhu kakucini emazwini, yikuhamba ngale indlela. Ukuba lohambo oluya phambili kwenzeka ngemva kokusinda.)
B. Ngisemcane ngangicabanga ukuthi ukusindiswa kwenzeka umzuzu ngomzuzu. Kwakubalulekile ukufa ngesokhathi esifaneleyo(lapho usenza okuhle) . Ngibona ngani ngathola lokhu lapho engangikhonza khona lalapho engangifunda khona. Elakho ibandla liyakufundisa na lokhu okukhulunywa ngu 1 Johane 5:13?  Uma kunge njalo, kungani??
1. Kuyafana na lokhu lokuthi uma “ungasindiswa kanye ususindiswe inaphakade?” (Funda ku 1 Johane 3:6. Ngibona lokhu kuyavala umnyango womcabango othi senza isiqumo kanye ezimpilweni zethu sibe sesiphila engathi kasizange sisenze leso siqumo. Uma “umazi” ngokweqiniso uJesu, ulesimiso ke sokuphila ngaleyo ndlela.)
2. Kho yokuphila ingaguquka kanjani uma ube usazi ukuthu unempilo enaphakade, lokuthu ukuwa lokuvunga kwansuku zonke empini lesono ingakuguqula lokho!)

II. Isiqiniselo ngomthandazo

A. Thu na? Kukhanya kukhona okumelekwenzakale, Funda ku 1 Johane 5:14-15. UNkulunkulu uzo kuzwa yonke imithandazo yethu? (Kukhanya kumele kube lokuthile.)

1. Uma unabantwana, uyabanika iloba yini abayifunayo? Uyananzelelisa na konke abakuclayo? Uyalalelisisa konke abakubuzayo?
2. Kutsho ukuthini ukucela “ngokwentando yakhe?”  (UNkulunkulu unjengaba zali abakhulilayo, kasithembisi ukusinika iloba yini esiyicelayo. Uthembisa ukuthi “uzakuzwa” (ecabangisise kakuhle ngalokhu) izicelo zethu ezisentandweni yakhe.)
3. Kuyasuthisa na lokhu? Usuthisekile ukuthi uNkulunkulu uyezwa izicelo zethu ezisentandweni yakhe?
4. Abantwabakho bayake betsho na ukuthi kabazwanga obatshele khona? Umkakho yena ke?
a. Kungaba yini ebalulekileyo ngokwazi ukuthi isicelo sakho usizwile uNkulunkulu? (Uyazi ukuthi ucabanga ngawe lesicelo sakho.)
5. Ku 1 Johane 5:15 wengezelelani kulokhu? Sithenjeswe okwedlula ukuzwiwa? ( Kasoze asizwe kuphela kodwa okusentandweni yakhe sizakuthola.)
a. Usuke wacela into okusegcekeni ukuthi yintando kaNkulunkulu wangayinikezwa? Ukucasisa njani lokhu? (Impendulo yami yikuthi kangisi Nkulunkulu ngiyethemba iziqumo zakhe ngami ngaphezu kwezami.)
B. Ku 1 Johane 5:16-17. Kumele uthandazele ukuthi uNkulunkulu athethelele izono zalabo obathandayo? (Ingabi yini itshiwo yilokhu, kodwa umthandazo esiwenza ngasibathandayo abonayo wenza kwenzakale okuthile.)
1. Zonke izono zibekiwe lapha na? (Hatshi. UJohane uyehlukanisa. Kangilaqiniso ukuthi kwehlukaniswa njani. Kangilaqiniso ukuthi kwenzakala njani (abakhuluma ngalokhu behlukile), Kodwa kutsho ukuthi ezinye izono zabanye zingalungisiswa ngemithandazo yethu.)
2. Loba izono zami zingangenza ngihlale ngiphakathi kokuthandaza, esikhathini esedluleyo ngike ngathandazela intethelelo yabantwabami. Ngenza imithandazo yami ngilethemba lokuthi la amavesi atshoni.

II. Ukuba lesiqiniselo empini yakoMoya
A. Funda ku 1 Johane 5:18-19. Ngingacabanga “ngokuvikeleka” ngiyacabanga ngoku gxotshwa yimoto. Ukungoni kusigcina “sivikelekile kanjani?”
1. Khumbula isigeniso  lapho esikhangele khona ku vesi 19 ethi wonke umhlaba usemandleni ka Sathane? Kulobudlelwano bani phakathi kokungoni lokungalinyazwa ngumhlaba? (Oseke waba lenxenye esonweni uyazwisisa okukuletha kuye.)
2. Uma wejwayele ukuxoxa lesisifundo labanye ekufundeni iBhayibhelini, cabanga ukuthi wonke umuntu ubesazi izono zakho. Ungayangeka? Kungaphambanisa ukubonwa kwethu?
3. Kangeke ngikhulume okunengi, kodwa ngiyazi isinzwa eyayikhangeleka ikhaliphile, ifundile, ekhanya ekhululekile, emuhle, efundisa ekonzweni. Kukhona okwenzakalayo phakathi lamantombazana aleminyaka engamatshumi lasithupha wacina esahlulelwa ukupika entilongweni okweminyaka engamatshumi ayisithupha. Khathesi sikhuluma ubotshiwe. Ukulinywaza kwenzakele ngenxa yesono?
a. Ubona ngani uSathane ufis ukwenzani kuwe?Ukukuyangisa? Ukuthi ubotshwe?
(1) Sizivikela njani kulokhu? (Uma uzelwe ngokukaNkulunkulu, kawenzi isono. Ukona kukwenza uvulele uSathane ithuba lokuku linga.)
B. Funda ku 1 Johane 5:20-21. Ubungakhethana uma utshelwe kwathiwa “Ungona icithe iminyaka eyisithupha usentilongweni loba ungoni uhlale ungokhululukileyo?”
1. Ubona ngani abantu abaningi basibona ngale indlela isono? (Hatshi.)
2. U-1 Johane 5:20 uthini ngokuthi labo abasendleleni yokukhanya basikhangela njani isono? (UJesu unika “ukuzwisisa” ngomfanekiso omkhulu wesono lokubhidlizwa. UJesu uyasitshengisa ukuthi uNkulunkulu uyasithanda ufisa ukusinika impilo njalo uyasinikeza impilo. Uyasivezela uJesu ukuthi umqali wesono ufisa ukusihlukuluza asibulale. Isono kaysibobunandi besikhatshana, yindlela eya ekuhlukuluzweni lekubhubheni. UJesu uyazanbula lezi izinto.)
C. Funda ku Johane 5:21 Zenzele umfanekiso walokhu. Usehamba uJohane ebe sephenduka athi ngomzuzwana “Nanzelelani izithombe? Ngumcabango olahlekileyo na lo? Loba lokhu kubambeni lenye incwadi kaJohane?
1. Isithombe siyini? (Into oyethembileyo engaso Nkulunkulu.)
a. Uma lokhu kuliqiniso, ukunanzelela uzithombe kuhambelana njani lokusuka engozini? Kuhambelani lokubalesiqiniselo? (UJohane usanda ukuthi umhlaba wonke ungaphansi kuka Sathane. Uma sithembele ezithombaeni zethu ukuthi sisivikele (isithombe siza goqela ukuzethemba) Siphakathi kohlupho olukhulu. Isithombe kasilutho. Ukwethemba uJesu kuphela kusinikeza  isiqiniselo emhlabeni ongelathando.)
D. Mngane, umhlaba yindawo eyingozi. Ungamukela isiqiniselo  wale  umqondo wokwesaba.Isiqiniselo ekusindisweni, isiqiniselo sokuhi uNkulunkulu ukulalele, isiqiniselo ngokunqoba impi zansuku zonke lesono lobuhlungu. Uyafisa ukuguqulwa kwendlela ocabanga ngayo? UNkulunkulu unikeza labo abakholwa kuKrestu.
III. Iviki ezayo: Izinto ezibalulekileyo ku 1 Johane.

→ Leave a CommentCategories: Uncategorized